Hyvinvointialue tarvitsee työterveyshuollosta ja yksityistä palveluista ajantasaista tietoa – Näin sote-eurot jakautuvat eri sektoreille Keski-Suomessa
Hyvinvointialueiden rahoitus- ja työvoimaongelmat ovat jatkuva julkisen keskustelun aihe. Suomessa on kerätty laajasti rekisteridataa, jota pitäisi ajantasaisesti käyttää hyvinvointialueiden palvelujen kehittämiseen, arviointiin ja vertailuun. Nopea arviointi on tällä hetkellä mahdollista hyödyntämällä tilastotietoja. Tässä kirjoituksessa arvioimme avohoidon kokonaisuutta ja eri toimijoiden osuutta siinä esimerkinomaisesti Keski-Suomen hyvinvointialueella.
Vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista ja niiden uudistamisesta siirtyi vuoden 2023 alusta hyvinvointialueille. Koronan, väestön ikääntymisen ja työvoimapulan sekä inflaation myötä sote-kustannukset ovat viime vuosina kasvaneet nopeasti. Vaikka Keski-Suomen hyvinvointialueella väestön tarpeita ja palvelulupauksia on arvioitu vuoteen 2030, tulevaisuuden ennakointi on tällä hetkellä vaikeaa. Paremmalla ajantasaisella tiedolla kustannusten kasvun ennakointi ja palvelujärjestelmän uudistaminen olisi helpompaa ja osuisi oikeisiin kohteisiin.
Keski-Suomessa hyvinvointialueen koko palveluverkkoa, omia palveluita ja täydentäviä kumppanuuksia sekä osto- ja palveluseteleiden käyttöä on arvioitu operatiivisesti ensimmäisen toimintavuoden aikana. On selvitetty, kuinka paljon palveluista voidaan tuottaa digi- ja etäpalveluina, liikkuvina tai monikäyttöisissä paikallisissa toimipisteissä. Lisäksi on arvioitu, mitä palveluita karsitaan ja mitä tuotetaan jatkossa. Myös hyvinvointialueella käytettävän työterveyshuollon, yksityisten ja YTHS:n palveluiden käytön laajuutta on selvitetty.
Kelan ja Keski-Suomen hyvinvointialueen yhteistyökokeilussa tuotimme laskelmia siitä, miten eri sektoreiden tuottamat palvelut jakautuvat ikäryhmittäin. Tarkastelemme seuraavassa näitä laskelmia.
Puolet Keski-Suomen avoterveydenhuollon kustannuksista kohdistuu julkiselle sektorille
Arvioomme sisältyvien palveluiden kokonaiskustannukset olivat 172 miljoonaa euroa. Kustannuksista puolet eli 86 miljoonaa euroa kohdistuu hyvinvointialueen avosairaanhoitoon ja suun terveydenhuoltoon.
Työnantajien järjestämän työterveyshuollon kustannukset olivat 40 miljoonaa euroa (23 %). Tästä oli sairaanhoitoa 21 miljoonaa euroa ja ennaltaehkäisevää työterveyshuoltoa 19 miljoonaa euroa.
Yksityisten palveluiden kustannukset olivat yhteensä 41 miljoonaa euroa (24 %). Tästä oli lääkäreiden sekä hammaslääkäreiden ja suuhygienistien vastaanottomaksuja 26 miljoonaa euroa. Lisäksi mukana on 15 miljoonaa euroa ei-korvatun yksityisen tutkimuksen ja hoidon kustannuksia. Tämän arvio vastaa sairausvakuutuksesta korvattujen tutkimusten ja hoitojen kustannuksia vuonna 2022, sillä yksityisten palvelujen korvattavuuden poistuessa, kustannustietoja ei kertynyt enää Kelan rekistereihin vuonna 2023.
YTHS:n 5 miljoonan kustannukset (3 %) sisältävät arviot yleis- ja mielenterveyden sekä suun terveydenhuollon palveluista.
Seuraavissa kappaleissa käsittelemme erikseen suun terveydenhuoltoa ja avosairaanhoitoa. Avosairaanhoidon laskelmassa ei ole mukana ehkäisevää työterveyshuoltoa ja arvioita yksityisestä tutkimuksesta ja hoidosta. YTHS:n kustannuksissa on mukana arviot yleis- ja mielenterveyspalveluista. Lopuksi arvioimme avosairaanhoidon markkinaosuuksia.
Kustannuksista kohdistui työikäiseen väestöön 60 % (104 milj. e) sekä 0-17-vuotiaisiin lapsiin ja nuoriin 12 % (20 milj. €) kokonaiskustannuksista. Työikäisiä oli 56 % ja alle 18-vuotiaita 19 % väestöstä. Työikäisiin kohdistuu siis heidän väestöosuuttaan suurempi osuus sote-kustannuksista.
Keski-Suomen hyvinvointialueen kokonaisbudjetti vuodelle 2023 oli 930 miljoonaa euroa (netto), josta perusterveydenhuollon avoterveydenhoidon kustannukset olivat noin 15 %. Arviossamme ei ole mukana avoterveydenhuollon neuvoloita, fysioterapiaa ja kotisairaanhoitoa, laajaa erikoissairaanhoitoa tai laitoshoitoa. Vastaavasti sairausvakuutuksen korvaamien matkojen, lääkkeiden tai kuntoutuksen kustannuksia emme tässä huomioineet.
Keski-Suomessa 40 % avosairaanhoidon kustannuksista syntyy yksityissektorilla
Keski-Suomen alueella avosairaanhoidon kokonaiskustannukset ovat noin 87 miljoonaa euroa, kun mukaan lasketaan hyvinvointialueen järjestämä perusterveydenhuollon avosairaanhoito, työterveyshuollon sairaanhoito ja yksityisten sekä yleis- että erikoislääkäreiden perimät palkkiot vuonna 2023.
Avosairaanhoidon tarkastelussa erityisesti yksityisten lääkäripalvelujen osuus (40 %) on suurempi kuin yksityisten palvelujen osuus (24 %) avoterveydenhuollon kokonaistarkastelussa.
Avosairaanhoidon kustannuksista 61 % eli reilu 51 miljoonaa euroa tulee hyvinvointialueen lääkäreiden ja muun henkilökunnan läsnä- ja etäkäynneistä sekä konsultaatioista. Työterveyshuollon sairaanhoidon kustannukset olivat 24 % eli vajaa 21 miljoonaa euroa. Yksityislääkäreiden perimien vastaanottopalkkioiden osuus oli 15 % eli vajaa 13 miljoonaa euroa kokonaisuudesta.
Hyvinvointialueen järjestämässä perusterveydenhuollon avosairaanhoidossa lääkäreiden 37 miljoonan euron kustannuksista 89 % kohdistuu läsnäkäynteihin ja 11 % etäkäynteihin. Vastaavasti muun henkilökunnan kuten sairaanhoitajien vastaanottojen, 14 miljoonan euron kustannuksista 33 % kohdistuu etäkäynteihin. Yksityislääkäreiden ja työterveyshuollon kustannuksia ei tässä eritelty läsnä- ja etäkäynteihin.
Suun terveydenhuollon kustannuksista vajaa 30 % syntyy Keski-Suomessa yksityissektorilla
Suun terveydenhuollon kustannukset ovat yhteensä 48 miljoonaa euroa, joista 72 % eli vajaa 35 miljoonaa euroa oli hyvinvointialueen järjestämien palvelujen kustannuksia ja 28 % eli reilu 13 miljoonaa euroa Kela-korvattavien yksityisten palvelujen kustannuksia.
Hyvinvointialueen 35 miljoonan euron kustannuksista 80 % kohdistuu hammaslääkäreille ja 20 % suuhygienisteille. Yksityisten palvelujen kustannukset ovat 13 miljoonaa euroa, josta 87 % kohdistuu hammaslääkäreille ja 13 % suuhygienisteille. Yksityiset kustannukset ovat perittyjä palkkioita julkisen sairausvakuutuksen korvaamista käynneistä eikä arvioinnissa eritellä julkisen järjestäjän yksityisiä ostopalveluja.
Ikäryhmittäiset markkinaosuudet kertovat sektoreiden vaihtelevasta merkityksestä eri väestöryhmille
Yhteistyökokeilussa arvioimme myös avosairaanhoidon palveluiden kustannuksiin perustuvia markkinaosuuksia vuonna 2023. Tässä arvioinnissa olivat mukana hyvinvointialueen lääkäreiden ja muun henkilökunnan palvelut,työterveyshuollon sairaanhoito, yksityiset lääkäripalvelut sekä YTHS:n palveluista alueen opiskelijoille kohdistuvat yleis- ja mielenterveyden palvelut. Mukana ei ole arviota tutkimuksista ja hoidoista, koska näitä tietoja ei ollut saatavissa vuodelle 2023. Keski-Suomessa, kuten myös koko maassa, työterveyshuollon ja yksityisten palveluiden osuudet näyttävät suunnilleen samoilta riippumatta tarkasteluvuodesta lähimenneisyydessä.
Markkinaosuuksien tarkastelu ikäryhmittäin havainnollistaa sitä, millainen merkitys eri palveluita järjestävillä tai tuottavilla sektoreilla on eri ikäryhmille väestötasolla. YTHS:n merkitys suhteellisen terveille opiskelijoille on suuri, vaikka sen palveluiden kustannukset ovat vain 3 % kokonaiskustannuksista. Yksityislääkäreiden merkitys taas korostuu ennen kaikkea lasten avosairaanhoidossa.
Hyvinvointialueet tarvitsevat ajantasaista tietoa tuotantonsa ja asiakkaidensa ohjaamiseen
Keski-Suomen hyvinvointialueella muodostettu tietopohja viittaa siihen, että työterveyshuollon ja yksityisten palveluiden merkitys saattaa olla alueella suurempi kuin aiemmin on osattu arvioida.
Keski-Suomen arviointityön tulokset eivät vielä näy laskelmissa. Lisäksi sen kapasiteettiselvityksessä vuodelta 2024 on pohdittu palvelujen tehostamista. Olisiko hyvinvointialueen 12 000 omaa työntekijää hoidettavissa kokonaisvaltaisemmin työterveyshuollossa sen sijaan että palveluita järjestetään myös julkisessa terveydenhuollossa. Voisiko opiskelijoita hoitaa YTHS:ssä niin kokonaisvaltaisesti, ettei heidän tarvitsisi käyttää julkista terveydenhuoltoa sen vastuulle kuuluvissa palveluissa? On todennäköistä, että hyvinvointialue ei voi yksin ja paikallisesti ratkaista kaikkia tunnistettuja palveluiden tehostamistarpeita.
Keski-Suomessa yksityiset palvelujen järjestäjät ja kumppanit olisi hyvä kutsua yhteiseen keskusteluun, jotta hyvinvointialueella toimivat sote-voimavarat saataisiin paremmin kaikkien keskisuomalaisten käyttöön. Jatkossa palveluohjaukseen on syytä kiinnittää entistä enemmän huomiota, jotta väestö osaa hakeutua suoraan oikean palveluntarjoajan luokse.
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (612/2021) antaa tuen sille, että hyvinvointialueella on vastuu tehdä kokonaisarviointia alueella järjestettävistä sote-palveluista, jotta eri sektoreiden tuottamia palveluita voidaan yhteensovittaa parhaalla mahdollisella tavalla. Keski-Suomessa onkin tuotettu raportti kokonaiskysynnästä, tarjonnasta ja rahoituksesta, mikä tukee koko alueen väestön palvelujen kehittämistä. Tiedossamme ei ole, kuinka laajasti hyvinvointialueilla on ryhdytty vastaaviinarviointeihin, mutta entistä laadukkaampaa kokonaisarviointia olisi syytä tehdä sekä alueellisesti että kansallisesti.
Suomalaisia kansallisia tietojärjestelmiä ja lainsäädäntöä pitäisi jatkossa kehittää siihen suuntaan, että hyvinvointialueet ja yksityissektori voisivat hyödyntää esimerkiksi Kanta-palvelujen tietoja ajantasaisesti suoraan tuotannon- ja palvelujen ohjauksessa. Teknisesti tämä vaatii eri palvelujentuottajien välisten rajapintaratkaisujen kehittämistä. Kehittämistoimet pitääkin niukassa resurssitilanteessa suunnata toimintoihin, joiden avulla saadaan sosiaali- ja terveydenhuollon tuottavuutta nostettua.
Kirjoittajat
Timo Hujanen
erikoistutkija, Kela
timo.hujanen@kela.fi
Kati Kallimo
toimialajohtaja, Keski-Suomen hyvinvointialue
Antti Kivelä
asiantuntija, Alliz Oy
Hennamari Mikkola
tutkimusprofessori, Kela
hennamari.mikkola@kela.fi
Näin tarkastelu tehtiin
Näin tarkastelu tehtiin
Keski-Suomen ja Kela yhteistyökokeilussa tuotimme laskelmia, joissa eri palveluiden suoritteet ja kustannukset kohdistettiin 0–100-vuotiaille, 1-vuotisikäryhmittäin. Menetelmän avulla havainnollistimme palveluiden taloudellista merkitystä tiedosta kiinnostuneille päätöksentekijöille ja alueen väestölle.
Samaa menetelmää on hyödynnetty aiemmin Oulun monikanavaisesti järjestettyjen palvelujen arvioinnissa sekä sosiaali- ja terveydenhuollon menoennusteiden taustaraporteissa.
Laskelmassa hyvinvointialueen suoritetiedot perustuivat sen omiin aineistoihin vuonna 2023. Avosairaanhoidossa olivat mukana etä- ja läsnäkäyntien lisäksi konsultaatiot.
Yksityisten palveluiden tiedot perustuivat Kelan rekistereihin. Mukana olivat kaikki yleis- ja erikoislääkäreille, suun terveydenhoitoon sekä tutkimukseen ja hoitoon kohdistuvat suoritteet.
Palveluiden kustannustietojen laskennassa hyödynsimme hinnastoja tai kansallisia yksikkökustannuksia. Kustannukset sisältävät asiakasmaksut, mutta mukana ei ole yksityisen hoidon palvelumaksuja.
YTHS:n tiedot perustuvat tilinpäätöstietoihin ja Kelan arvioon opiskelijamääristä.
Työterveyshuollon tiedoissa on hyödynnetty Tilastokeskuksen, Kelan, THL:n ja Oulun tutkimusaineiston tietoja. Palveluiden rahoitusta rahoittajittain ei ole eritelty.
Lähteitä
Hujanen Timo. Monikanavarahoituksen ongelma. Esimerkkejä perusterveydenhuoltotasoisesta vastaanottotoiminnasta. Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 156. Kela. Helsinki 2019.
Hujanen Timo, Mikkola Hennamari. Työterveyshuollon palvelujen kustannusten alueelliset erot. Nettityöpapereita 42/2013. Kela. Helsinki 2013.
Hujanen Timo, Peltola Mikko, Häkkinen Unto, Pekurinen Markku. Miesten ja naisten terveysmenot ikäryhmittäin 2006. Stakesin työpapereita 37/2008. Stakes, Helsinki 2008.
Kallimo Kati, toimialajohtaja 19.3.2024. Kaikki keskisuomalaiset sote-resurssit keskisuomalaisten käyttöön. Selvitys. Keski-Suomen hyvinvointialue. Julkaisematon.
Kivelä Antti (2024). Selvitys Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaiskysynnästä, tarjonnasta ja rahoituksesta. Alliz oy. Julkaisematon.
