Kohdennetun haun aiheet 2026, KKRL 12 § 3 mom tutkimusrahoitus

1: Sosiaaliturvan digitaalisten tietojärjestelmien uudistamisen vaikutukset asiakkaille

Sosiaali- ja terveysturvan digitaalisilla tietohallintajärjestelmillä pyritään poistamaan hajanaista tietoa ja modernisoimaan etuuksien hallintaprosesseja. Järjestelmiä perustellaan etuuksien toimeenpanon sujuvuuden ja tehokkuuden parantamisella, tiedolla johtamisella sekä kansallisilla digistrategioilla ja lainsäädännöllä. Esimerkiksi Eepos on Kelan strateginen kehittämisohjelma, jossa modernisoidaan ja digitalisoidaan etuuskäsittelyn toimintamalleja, prosesseja ja järjestelmiä. Yhteiskunnan digitaalinen transformaatio on laaja-alainen ja moniulotteinen ilmiö. Erityisesti tarvitaan tietoa siitä, millaisia vaikutuksia etuuskäsittelyn uudistamisella on sosiaaliturvaetuuksia hakeville asiakkaille.

Kela tilaa kirjallisuuskatsauksen, jossa kartoitetaan kotimaista ja kansainvälistä tutkimuskirjallisuutta digitaalisten tietojärjestelmien uudistamisen ja tekoälyn hyödyntämisen vaikutuksista asiakkaille, erityisesti sairausvakuutuksen näkökulmasta. Kuntoutusetuuksien sisällyttäminen mukaan katsotaan eduksi.

Kustannusarvio enintään 100 000 €. 

2: Työuraa katkovien jaksojen yhteydet vanhuuseläkeikäisten toimeentuloon

Työikäisenä koetut työkyvyttömyyskaudet, työttömyyskaudet, perhevapaat ja muut palkattomat kaudet katkovat ja lyhentävät työuria ja vaikuttavat yksilöiden työeläkekertymään ja siten loppuelämän toimeentuloon. Eläkeikäisten toimeentulo voi kuitenkin rakentua eläketulojen lisäksi muistakin tuloista ja etuuksista, esimerkiksi pääomatuloista, hoitotuista, asumisen tuista ja toimeentulotuesta sekä kotitalouden muiden jäsenten tuloista ja etuuksista. Kela tilaa yksilötason rekisteriaineistoja hyödyntävän empiirisen tutkimuksen, jossa eritellään vanhuuseläkeikäisten toimeentulon kokonaisuutta ja rakentumista sen mukaan, missä määrin heillä on ollut erilaisia työuraa katkovia jaksoja. 

Tutkimuksessa tulisi paneutua ainakin seuraaviin kysymyksiin: 

• Miten vanhuuseläkeikäisten toimeentulon kokonaisuus rakentuu sen mukaan, missä määrin heillä on työikäisinä vuosina ollut työllisen ajan ohella työkyvyttömyysjaksoja (sairauspäiväraha-, kuntoutusraha-, kuntoutustuki- ja työkyvyttömyyseläkekaudet), työttömyysjaksoja, perhevapaajaksoja, opiskelujaksoja ja muita palkattomia jaksoja? 
• Millaisia väestöryhmittäisiä eroja on toimeentulon rakentumisessa työuran katkonaisuuden mukaan? Tutkimuksen on tuotettava erittelyjä esimerkiksi sukupuolen ja kotitaloustyypin mukaan.  
• Tutkimus voi myös tuottaa erilaisia työura- ja etuuspolkuja ja tarkastella niiden yhteyttä vanhuuseläkeikäisten toimeentuloon. 

Kustannusarvio enintään 200 000 €. 

3: Kansainvälinen vertailu lääkekorvausjärjestelmien kattavuudesta, lääkevalikoiman eroista ja potilaiden maksuosuuksista

Lääkekorvausjärjestelmien rakenteet ja kattavuus vaihtelevat merkittävästi eri maiden välillä. Erot liittyvät muun muassa siihen, millä perusteilla lääkkeet sisällytetään korvausjärjestelmään, kuinka laaja lääkevalikoima on korvattavuuden piirissä ja miten potilaiden maksuosuudet määräytyvät. Kansainvälinen vertailu tarjoaa arvokasta tietoa järjestelmien eroista ja niiden vaikutuksista lääkevalikoiman kattavuuteen, kustannusvaikuttavuuteen sekä yhdenvertaisuuteen.

Hankkeen tavoitteena on tuottaa kattava analyysi eri maiden lääkekorvausjärjestelmien rakenteista ja kattavuudesta sekä selvittää, miten lääkevalikoimat muodostuvat ja eroavat toisistaan. Tutkimuksessa tarkastellaan myös potilaiden maksuosuuksien määräytymistä ja siihen vaikuttavia tekijöitä.

Tutkimus toteutetaan vertailemalla eri maiden järjestelmiä ja hyödyntämällä tilastollisia ja laadullisia analyysimenetelmiä, jotta voidaan tunnistaa rakenteelliset erot ja niiden taustalla olevat tekijät. Tulokset lisäävät ymmärrystä järjestelmien kattavuudesta, lääkevalikoiman eroista ja potilaiden maksurasituksesta sekä tukevat päätöksentekoa ja kehittämistyötä.

Tutkimuksessa tulisi paneutua ainakin seuraaviin kysymyksiin: 

• Miten lääkekorvausjärjestelmien kattavuus eroaa eri maiden välillä ja mitkä tekijät vaikuttavat näihin eroihin?
• Miten lääkevalikoimat muodostuvat ja millaisia eroavaisuuksia niissä on?
• Miten potilaiden maksuosuudet määräytyvät eri järjestelmissä?

Kustannusarvio enintään 150 000 euroa.

4: Kansainvälinen vertailu sairauspoissaolojen ja sairauspäivärahaetuuksien kustannusten rahoituksesta ja järjestelmän kannustimista

Sairauspoissaolojen aikaisia tulonmenetyksiä kompensoidaan Suomessa työnantajan maksamalla sairausajan palkalla sekä pidempien poissaolojen osalta Kelan maksamalla sairauspäivärahalla. Sairauspäivärahan rahoitus on järjestetty sairausvakuutuksen työtulovakuutuksesta. Työtulovakuutuksen pääasiallisia rahoittajia puolestaan ovat työnantajan sairausvakuutusmaksun kautta työnantajat sekä sairausvakuutuksen päivärahamaksun kautta palkansaajat ja yrittäjät. Lisäksi valtio rahoittaa sairauspäivärahaa pienellä osuudella. Kela tilaa tutkimuksen, joka tuottaa kansainvälistä vertailutietoa sairauspoissaolojen korvausjärjestelmästä, rahoituksesta ja järjestelmän kannustimista. Tutkimukseen tulee sisällyttää Suomi, muut Pohjoismaat sekä soveltuvassa määrin muita maita.

Tutkimuksen tulee paneutua ainakin seuraaviin kysymyksiin: 

• Millainen on sairauspoissaolojen korvausjärjestelmä eri maissa? 
• Miten sairausajan palkan ja sairauspäivärahaetuutta vastaavan tulokompensaation rahoitus on järjestetty eri maissa? Mitkä tahot osallistuvat rahoitukseen ja miten rahoitusosuudet jakautuvat näiden tahojen kesken?
• Millaisia rahoitusjärjestelmään liittyviä kannustimia sairauspoissaolojen vähentämiseksi ja lyhentämiseksi sekä niistä koituvien kustannusten hillitsemiseksi on käytössä eri maissa? Mitä tietoa on näiden kannustimien vaikuttavuudesta?

Kustannusarvio enintään 150 000 €.

5: Lihavuuden hoidon hoitopolut ja käytänteet Suomessa 

Lihavuus on merkittävä kansanterveysongelma, jonka hoitoon on tullut uusia mahdollisuuksia. Lihavuuden ja painonhallinnan lääkkeet ovat vakiintumassa käyttöön ja uusia lääkkeitä on kehitteillä ja jotkut lääkkeistä ovat sairausvakuutuksesta korvattavia. 

Lihavuuden hoidon kustannuksista on käyty julkisuudessa keskustelua ja tähän liittyen on tutkittua tietoa. Vielä on vähän tietoa siitä, kuinka lihavuuden hoitoprosessit Suomessa toimivat tosielämän olosuhteissa ja kuinka hoito hyödyttää sitä saavia. Tämä vaatii hoitoprosessien ja hoidon vaikuttavuuden tutkimista. 

Kela tilaa kysely- tai/ja haastattelututkimuksen, joka selvittää sitä, minkälaisia lihavuuden hoitoprosesseja ja -polkuja Suomessa on kehitetty ja käytössä eri alueilla sekä eri toimijoilla. Tutkimuksesta saatavia tietoja voidaan hyödyntää palveluiden ja sairausvakuutuksen kehittämisessä. Tällä hetkellä eri lähteistä on saatavilla jonkin verran tietoa lihavuuden hoidon alueellisista käytänteistä, mutta koottua tietoa kokonaiskuvan luomiseksi ei ole olemassa. 

Tutkimuksessa tulisi paneutua ainakin seuraaviin kysymyksiin: 

• Minkälaisia lihavuuden ja painonhallinnan hoitopolkuja ja -prosesseja on käytössä Suomessa eri hyvinvointialueilla ja yksityisillä toimijoilla?
• Kuinka elintapahoito on toteutettu lihavuuslääkehoidon yhteydessä?  
• Mikä on digi- ja/tai tekoälyavusteisen elintapaohjauksen merkitys lihavuuden hoitopoluissa?
• Mitkä tekijät mahdollisesti edistävät tai rajoittavat hyvien käytänteiden monistamista laajempaan käyttöön?

Kustannusarvio enintään 150 000 €.