Kohdennetun haun aiheet 2024, KKRL 12 § 3 mom tutkimusrahoitus

1.   Uusien lääkkeiden markkinoille tuloa ja korvattavuutta edeltävä medianäkyvyys

Lääkkeet ovat paitsi terveydenhuollon käytetyin hoitointerventio myös liiketoiminta-ala, johon liittyy vahva taloudellinen intressi. Lääkemarkkinointia säädellään tarkoin ja esimerkiksi Suomessa reseptilääkkeiden kuluttajamarkkinointi on kielletty. Silti uusia, markkinoille vasta tulleita tai tulossa olevia lääkkeitä markkinoidaan muilla tavoin, kuten esimerkiksi luomalla julkisessa keskustelussa ja mediassa mielikuvia sairauksista, potilaiden tarinoista tai odotuksista lääkkeitä kohtaan. Medianäkyvyyttä kohdennetaan terveydenhuollon toimijoiden lisäksi suurelle yleisölle. Usein medianäkyvyys voi alkaa jo ennen myyntiluvan myöntämistä tai korvattavuuden hakemista. 

Kela tilaa tutkimuksen, jossa tarkastellaan uusien lääkkeiden medianäkyvyyttä ja tämän medianäkyvyyden hyödyntämistä lääkkeitä koskevaan päätöksentekoon vaikuttamisessa. 

Tutkimuksessa tulisi paneutua seuraaviin kysymyksiin:

• Mitä kanavia näkyvyyden hakemisessa hyödynnetään ja kenelle se on suunnattu?
• Millaisia narratiiveja uusien lääkkeiden julkisessa näkyvyydessä hyödynnetään?
• Miten medianäkyvyys sijoittuu lääkkeen elinkaarelle?
• Miten medianäkyvyydessä huomioidaan uusien lääkkeiden hyödyt sekä mahdolliset haitat ja riskit?
• Miten medianäkyvyyttä saavat lääkkeet valikoituvat?

Tutkimuksessa kokonaisuutta voidaan lähestyä useiden eri näkökulmien ja menetelmien kautta. Kustannusarvio enintään 300 000 €.

2.    Työttömät Suomen sairauspäivärahajärjestelmässä

Kelan maksamien sairauspäivärahapäivien kertyessä seurataan henkilön työkykyä ja kuntoutustarvetta sekä pohditaan työhön palaamisen mahdollisuuksia. Vaikka työttömyystaustaisilla on keskimääräistä enemmän työkykyongelmia, saavat työttömät sairauspäivärahaa harvemmin kuin työlliset. Jos henkilöt eivät hakeudu sairauspäivärahaetuudelle, eivät he myöskään ole sairauspäivärahapäivien kertymiseen kytketyn seurannan piirissä, ja tarvittavat työkyvyn tukitoimet saattavat jäädä aloittamatta. 

Kela tilaa tutkimuksen, jossa tarkastellaan tekijöitä ja prosesseja, jotka ovat yhteydessä siihen, etteivät työttömyystaustaiset saa sairauspäivärahaa samassa määrin kuin työsuhteessa olevat. 

Tutkimuksessa tulisi paneutua esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin: 

• Miten yksilön taustatekijät ja motivaatiotekijät ovat yhteydessä sairauspäivärahalle hakeutumiseen työttömillä? 
• Ovatko eri etuuksien tasoon liittyvät taloudelliset kannustimet yhteydessä sairauspäivärahan hakemiseen tai hakematta jättämiseen? 
• Missä määrin pelko byrokratialoukuista ja etuusjärjestelmän monimutkaisuus vaikuttavat hakemiseen? 
• Miten sote- ja työvoimapalvelujärjestelmän eri toimijat ja prosessit tukevat tai estävät sairauspäivärahalle hakeutumista työttömillä? 
• Miten sairauspäivärahaetuuksien myöntöperusteet vaikuttavat työttömyystaustaisten sairauspäivärahan hakemiseen ja saamiseen? 

Tutkimuksen tulisi nostaa esiin nykyjärjestelmän ongelmia ja tuottaa kehittämisehdotuksia. Tutkimus voi olla monimenetelmällinen. Kustannusarvio enintään 300 000 €.

3.    Nykytilan kuvaus hyvinvointialueiden järjestämistä kuntoutuspalveluista

Hyvinvointialueet toimivat sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäjänä ja palvelujen pääasiallisena tuottajana. Alueet myös järjestävät monenlaista kuntoutusta eri-ikäisille niin lääkinnällisenä (mm. fysioterapia, toimintaterapia, puheterapia) kuin myös sosiaalisena kuntoutuksena (mm. päihdekuntoutus, työpajatoiminta). Kuntoutuksen järjestämisessä on kuitenkin vaihtelua hyvinvointialueiden välillä. Selkeää tilannekuvaa ei kokonaisuudesta ole.

Kela tilaa tutkimuksen, jonka tarkoituksena on kuvata hyvinvointialueiden järjestämien kuntoutuspalvelujen nykytilaa. Tutkimuksessa kartoitetaan hyvinvointialueiden järjestämiä kuntoutuspalveluja ja niiden organisointia. Kuntoutuspalvelujen järjestämistä tulee kartoittaa laajana kokonaisuutena huomioiden eri ikäryhmille suunnatut kuntoutuspalvelut, sisältäen niin lääkinnällisen ja sosiaalisen kuntoutuksen kuin myös mahdollisesti alueella toteutettavan ensitiedon.

Tutkimuksessa tulisi paneutua seuraaviin kysymyksiin:

• Mitä kuntoutuspalveluita hyvinvointialueet järjestävät?
• Kuinka riittävät ovat kuntoutuspalvelujen järjestämisen resurssit? 
• Miten hyvinvointialueet ovat organisoineet kuntoutuspalvelut alueellaan?
• Millaisille asiakasryhmille kuntoutusta järjestetään (esim. ikäryhmät) ja millaisia asiakasvolyymejä palveluissa on?
• Mikä kuntoutuspalveluissa ja niiden järjestämisessä toimii ja mikä ei toimi?

Tutkimus voi olla monimenetelmällinen (mm. tilastoanalyysit, dokumenttianalyysi, asiantuntijahaastattelut). Kustannusarvio enintään 100 000 €.

4.    Pohjoismaiden kuntoutusjärjestelmät -katsaus

Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus on työn alla Suomessa. Niin kuntoutusjärjestelmän kuin kuntoutusetuuksien ja -palvelujen kehittämisessä olisi hyötyä laajemmasta nykytilan kuvauksesta. Kuvauksen tulisi tuottaa tietoa pohjoismaiden kuntoutusjärjestelmistä etuuksineen ja palveluineen sekä maiden välisistä eroista. Tämäntyyppinen kokonaiskuva nykytilasta kuitenkin puuttuu. 

Kela tilaa kartoittavan kirjallisuuskatsauksen, jonka tavoite on koota tietoa pohjoismaiden kuntoutusjärjestelmien nykytilasta. 

Katsauksessa tulisi paneutua seuraaviin kysymyksiin:
Millaisia kuntoutusjärjestelmät (järjestämisvastuut ja palvelujen sekä etuuksien tuottaminen kohderyhmineen) ovat muissa pohjoismaissa?
Miten pohjoismaiden kuntoutusjärjestelmät eroavat toisistaan?

Katsaus voi sisältää kotimaisia ja kansainvälisiä määrällisiä, laadullisia ja monimenetelmäisiä tutkimuksia, tapaustutkimuksia sekä systemaattisia katsauksia. Lisäksi mukaan voidaan ottaa raportteja ja muita dokumentteja, joissa kuvataan kuntoutusjärjestelmiä. Katsauksessa voidaan harkinnan mukaan tehdä asiakasryhmään liittyviä rajauksia. Katsausta voi täydentää asiantuntijahaastatteluin. Kustannusarvio enintään 60 000 €.

5.    Työkykyarvioita koskevat lääkärinlausunnot terveydenhuollossa

Vuoden 2023 alussa voimaan tulleen sote-uudistuksen tavoitteita ovat palvelujen laadun parantaminen ja toiminnan vaikuttavuuden lisääminen. Tavoitteiden saavuttamisen yhtenä esteenä on julkisen terveydenhuollon henkilöstöpula, jonka vuoksi erityisesti lääkärien ajankäyttöä ja lausuntoihin käytettävää aikaa ja järjestelyjä on tarpeen tutkia. 

Kela tilaa tutkimuksen, joka on kaksiosainen. Ensimmäisessä osassa tarkastellaan lääkärien kokemuksia työkykyarvioita koskevien B-lausuntojen työmäärästä ja kuntoutustarpeen arvioinnin toteutumisesta. Toisessa osassa tarkastellaan kartoittavan kirjallisuuskatsauksen avulla tekoälyn mahdollisuuksia tulla avuksi työkykyarvioihin.

Tutkimuksessa tulisi paneutua seuraaviin kysymyksiin:
Tutkimuksen ensimmäinen osa:

• Kuinka suuri on työkykyarvioita koskevien lääkärinlausuntojen työmäärä ja siihen käytettävä aika? Arvioidaan kuluva aika ja siihen vaikuttavat tekijät (toteutuminen osana vastaanottotoimintaa, erillisellä työajalla, muut työjärjestelyt kuten lausunnoista saatavat palkkiot)
• Millaisia ovat lausuntomenettelyt 60-90-150-230 -päivien suhteen, eli kuinka kuntoutustarpeen arviointi toteutuu?

Tutkimuksen toinen osa:

• Onko tekoälyä hyödynnetty työkykyarvioinneissa (materiaalina esim. hoitotiedot)?
• Millaisia hyötyjä ja riskejä on tunnistettu tekoälyn käytössä tai sen käytön mahdollisuuksissa työkykyarvioihin liittyen?

Tutkimuksen ensimmäinen osa voi olla monimenetelmällinen. Tutkimuksen toisena osana toteutettava kirjallisuuskatsaus voi sisältää kotimaisia ja kansainvälisiä määrällisiä, laadullisia ja monimenetelmäisiä tutkimuksia, tapaustutkimuksia sekä systemaattisia katsauksia. Katsausta voi täydentää asiantuntijahaastatteluin. Koko tutkimuksen kustannusarvio enintään 200 000 €.