Suomi eurooppalaisessa joustoturvavertailussa

Johdanto

Hyvinvointivaltion toimintaympäristö ja koko hyvinvointivaltion käsite on muuttumassa. Syitä on etsitty globalisaatiosta, perinteisen teollisuussektorin merkityksen vähenemisestä, uudenlainen yrittäjyydestä ja erityisesti epätyypillisten työsuhteiden lisääntymisestä. Epätyypillisten työsuhteiden 
määrä on jo yli 40 prosenttia kaikista työpaikoista kymmenessä EU:n jäsenmaassa. (Eurostat 2010). Taustalla on eurooppalainen velkakriisi, joka on kääntänyt huomion talouteen. Tällöin työntekijän työsuhdeturvaan ja sosiaaliturvan liittyvät kysymykset ovat jääneet vähemmälle huomiolle. 
Yleiseurooppalainen kehitys on ulottunut Suomeenkin, jossa työttömyys ja epätyypilliset työsuhteet ovat lisääntyneet. Työttömiä työnhakijoita oli maaliskuussa 2013 jo lähes 300.000 suomalaista. Työttömyys on edelleen lisääntymässä, sillä monet suuryritykset ovat ilmoittaneet YT-neuvottelujen 
aloittamisesta työvoiman supistamiseksi. Perustelut vähennyksille ovat melko yleisesti ilmaistuja, kuten ”tarve varautua tuleviin haasteisiin”, ”yrityksen kannattavuuden ja kilpailukyvyn lisääminen”, ”toiminnan tehostaminen” yms. Tällaiset irtisanomisen syyt herättävät kysymyksen siitä, millainen on joustoturva ”flexicurity” Suomessa? Onko työvoiman vähentäminen joustavaa ja helppoa ja mikä on työntekijän taloudellinen turva irtisanomisen jälkeen?

Lue koko artikkeli (julkaisut.valtioneuvosto.fi)

Tekijä

Yrjö Mattila

Lisätietoja julkaisusta

• Vertaisarvioitu: ei.
• Avoin saatavuus: kyllä.
• Koko viite: Mattila, Y. (2013). Suomi eurooppalaisessa joustoturvavertailussa. Työpoliittinen aikakauskirja, 56(2), 63–70. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023021326876