Äkillisen rakennemuutoksen Salo

Tiivistelmä

Salossa Varsinais-Suomessa toimi vuoteen 2012 asti Nokia Oyj:n kokoonpanotehdas. Tehtaan lopettaminen ja sitä edeltäneet, sekä Nokian että sen alihankintayritysten, henkilöstövähennykset johtivat tilanteeseen, jossa Salo nimettiin vuonna 2009 äkillisen rakennemuutoksen alueeksi. Alueelle on kohdennettu tähän mennessä kaksi kertaa tukea Euroopan globalisaatiorahastosta (EGR) ja yhteensä useita miljoonia euroja. Tuen tavoitteena on ollut edistää irtisanottujen työllistymismahdollisuuksia ja osaltaan ehkäistä työttömyyden pitkittymistä. 

Tässä artikkelissa tarkastellaan asiantuntijahaastatteluiden pohjalta EGR-rahoitusta ja sen toimivuutta osana äkillisen rakennemuutosalueen toimintamallia (ÄRM). Tutkimusta varten haastateltiin vuoden 2015 huhti-toukokuussa 12 asiantuntijaa eri hallinnon tasoilta, Yrityssalo Oy:stä, Salon seudun koulutuskuntayhtymästä ja SAK:sta. Haastateltavien valinnassa kriteerinä oli, että heillä oli joko paikallisen tai kansallisen tason tietoa EGR-rahoituksen toimeenpanosta. Haastatteluaineisto analysoitiin käyttäen hyväksi Rushin (1996) palveluprosessien arviointimallia. Mallissa palveluprosessi jaetaan osa-alueisiin ja näitä osa-alueita tarkastellaan aluksi erikseen. Lopuksi eri osa-alueiden arvioinnin pohjalta tehdään kokonaisarvio mallin onnistumisesta. 

Haastateltujen asiantuntijoiden mukaan EGR-rahoituksen saantia edeltänyt suunnittelu sujui hyvin. Irtisanottujen tavoittaminen oli osin haasteellista, mutta siinäkin onnistuttiin kohtuullisen hyvin. EGR-rahoituksen turvin pystyttiin tarjoamaan yksilöllisempiä palveluita sekä tarjoamaan irtisanotuille muun muassa uudelleenkoulutusta ja palkkatukityöpaikkoja. Työllistyminen on ollut kuitenkin vaikeaa, sillä työpaikkoja ei ole syntynyt läheskään samassa määrin poistuneiden tilalle. 

Uudelleentyöllistymistä voitaisiin asiantuntijoiden mukaan edistää tehokkaammin, jos EGR-rahoitusta voitaisiin käyttää nykyistä innovatiivisemmin ja myös sellaisiin toimenpiteisiin, joiden käyttöä Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta ei nykyisellään mahdollista. Myös EGR-rahoituksen seurannassa nähtiin ongelmia. Seurannan tulisi asiantuntijoiden mukaan olla yhtenäistä kaikilla EGR-tukea saaneilla alueilla ja lisäksi mahdollistaa kansainvälinen vertailu. Tiedonsaannin osalta ongelmana nähtiin se, että muiden maiden EGR-raportteja on hyvin vaikea saada, eikä niitä silloinkaan ole välttämättä saatavilla englanninkielisinä. Kaiken kaikkiaan EGR-rahoitus koettiin hyvänä, sillä ilman sitä irtisanotuille olisi mahdotonta tarjota riittäviä palveluja. Kehitettävää kuitenkin nähtiin olevan ja etenkin liittyen tuen kohdistamiseen ja käyttöön.

Lue koko artikkeli (julkari.fi)

Tekijät

Minna Ylikännö, Sini Pallasvuo, Sari Kehusmaa

Lisätietoja julkaisusta

• Vertaisarvioitu: ei.
• Avoin saatavuus: kyllä.
• Koko viite: Ylikännö, M., Pallasvuo, S., & Kehusmaa, S. (2016). Äkillisen rakennemuutoksen Salo. Yhteiskuntapolitiikka, 81(3), 323–331. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2016081522757