Työllistymistä edistävän ammatillisen kuntoutuksen hyöty: Työ- ja elämäntilanteen, työkyvyn ja elämänlaadun muutokset kuntoutujilla

Tiivistelmä

Tässä raportissa tarkastellaan Kelan järjestämän työllistymistä edistävän ammatillisen kuntoutuksen (TEAK) vuosina 2018 tai 2019 päättäneiden työ- ja elämäntilannetta rekisteritietojen valossa sekä työkyvyn ja elämänlaadun muutoksia mittaritietojen valossa. Lisäksi tarkastellaan yksilöllisten kuntoutustavoitteiden saavuttamista. Raportissa esitetään sekä kohdejoukon (n = 1 184) kokonaistarkastelu että palvelulinjakohtaiset tarkastelut. Mukana on tiedot 287:stä työkokeiluun osallistuneesta, 106:sta työhönvalmennukseen osallistuneesta ja 791:stä työkokeilun ja työhönvalmennuksen yhdistelmään osallistuneesta. Työ- ja elämäntilannetta tarkastellaan vuosi ennen kuntoutusta, kuntoutusvuonna sekä kolmen vuoden seurantajaksolla kuntoutuksen päättymisestä.

Tarkasteluaineistossa eri palvelulinjoille osallistuneiden kuntoutusta edeltäneen vuoden työelämäasematilanne vaihteli suuresti. Kuntoutusvuonna työssä tai opiskelemassa olevien osuus kasvoi TEAK-palveluun osallistuneilla 20 prosenttiyksikköä. Kolmen vuoden seurantajaksolla työssä tai opiskelemassa olevien osuus kasvoi edelleen kolmen prosenttiyksikön vuosivauhdilla lukuun ottamatta pientä – mahdollisesti koronapandemian seurauksena syntyneestä yleisestä työttömyydestä johtunutta – notkahdusta kahden vuoden kuluttua kuntoutuksen päättymisestä. Työ- ja elämäntilanteen selkiytymistä oli havaittavissa niin kuntoutusvuonna kuin seurantajaksonkin aikana kaikkien palvelulinjojen asiakkailla.

Kuntoutuksen alun mittaritiedoissa oli palvelulinjakohtaisia eroja: työhönvalmennukseen osallistuneet arvioivat jo ennen kuntoutusta sekä elämänlaatunsa että työ- ja opiskelukykynsä huomattavasti paremmaksi kuin kahden muun palvelulinjan asiakkaat. Itsearvioitu työ- ja opiskelukyky sekä psyykkinen ja fyysinen elämänlaatu paranivat kuntoutuksen aikana kaikkien palvelulinjojen asiakkailla. Useissa mittaritiedoissa suurin positiivinen kehitys oli havaittavissa työkokeilun ja työhönvalmennuksen yhdistelmässä, joka oli palvelulinjoista kestoltaan pisin sisältäen kuntoutuspäiviä neljä kertaa enemmän kuin työkokeilu.

Lue koko julkaisu (helda.helsinki.fi).

Tekijät

Johanna Nuojua, Sari Miettinen

Lisätietoa julkaisusta

• Vertaisarvioitu: ei.
• Avoin saatavuus: kyllä.
• Koko viite: Nuojua, J., & Miettinen, S. (2026). Työllistymistä edistävän ammatillisen kuntoutuksen hyöty: Työ- ja elämäntilanteen, työkyvyn ja elämänlaadun muutokset kuntoutujilla (Raportteja 9). Kela. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-284-231-2