Usean sairausperusteen esiintyminen sairauspäivärahan enimmäisaikana: Ilmiön yleisyys ja taustatekijät

Tiivistelmä

Tässä tutkimuksessa selvitimme ensimmäistä kertaa, kuinka yleistä on saada sairauspäivärahaetuuden enimmäisaikana etuutta useammalla kuin yhdellä sairausperusteella. Sairausperustetta tarkastelimme yhtäältä sairauspääryhmä, toisaalta tarkempien diagnoosiryhmien tasolla. Tarkastelimme vuonna 2017 uuden sairauspäivärahan enimmäisaikakertymän aloittaneita.

Sairauspäivärahan enimmäisajalle mahtui kaksi tai useampia sairauspääryhmiä 16 prosentilla tutkittavista. Kyse oli yleisimmin vaihdoksesta vamman perusteella maksetulta sairauspäivärahalta tuki- ja liikuntaelinsairauteen (tules) perustuvalle, tules-perusteiselta mielenterveyden häiriön perusteella maksetulle, tules-perusteiselta vamman perusteella maksetulle, tai mielenterveysperusteiselta tules-perusteiselle sairauspäivärahalle. Useampaa diagnoosiryhmää puolestaan esiintyi 20 prosentilla tutkittavista. Yleisin usean diagnoosiryhmän yhdistelmä oli saada enimmäisaikana sairauspäivärahaa ensin mielialahäiriöiden ja sitten ahdistuneisuushäiriöiden perusteella tai toisinpäin. Kahdenkymmenen yleisimmän diagnoosiryhmän yhdistelmän joukossa oli useammin kuitenkin kyse tule-sairauksiin kuuluvien diagnoosiryhmien vaihtumisesta. Yleisimmätkin yksittäiset sairausperusteiden yhdistelmät olivat kuitenkin tutkimusjoukkoon suhteutettuna harvinaisia. Yksittäiset yhdistelmät koskivat korkeintaan alle prosenttia sairauspäivärahaa saaneista, kertoen vaihtuvien sairausperusteiden yksilöllisyydestä ja työkyvyttömyyttä aiheuttavien sairauksien laajasta kirjosta.

Työkyvyttömyyteen useimmin liittyvien mielenterveyden häiriöiden ja tule-sairauksien yleisyys näkyi tuloksissa. Havaintomme myös vahvistavat käsitystä, jonka mukaan mielenterveyden häiriöt ja tule-sairaudet voivat altistaa toisilleen tai pahentaa toisen sairaustyypin oireita: neljällä prosentilla mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahan enimmäisajan aloittaneista esiintyi enimmäisaikana myös tules-perusteinen etuusjakso. Vastaavasti tule-sairauden perusteella etuuden aloittaneista neljällä prosentilla esiintyi mielenterveysperusteinen etuusjakso.

Tulosten perusteella aiempi krooninen sairastavuus tai monisairastavuus eivät juurikaan selitä useamman sairausperusteen esiintymistä sairauspäivärahan enimmäisaikana. Samalla enimmäisajalla vaihtuvat sairausperusteet eivät näyttäneet useinkaan suoraan liittyvän toisiinsa: eri sairausperusteilla myönnettyjen etuusjaksojen väliin jäi usein usean kuukaudenkin aikaväli. Työkyvyttömyyden pidentyminen vähintään 60 maksettuun etuuspäivään lisäsi kuitenkin ennustettua sairausperusteiden lukumäärää. Tämä voi osalla etuutta saaneista heijastella pidentyneen työkyvyttömyysjakson itsessään aiheuttamaa riskiä terveyden ja työkyvyn heikentymiselle edelleen. Demografisilla ja sosioekonomisilla tekijöillä ei ollut merkittävää yhteyttä sairausperusteiden määrään.

Lue koko julkaisu (helda.helsinki.fi).

Tekijät

Riku Perhoniemi, Jenni Blomgren, Riitta Luoto

Lisätietoa julkaisusta

• Vertaisarvioitu: ei.
• Avoin saatavuus: kyllä.
• Koko viite: Perhoniemi, R., Blomgren, J., & Luoto, R. (2024). Usean sairausperusteen esiintyminen sairauspäivärahan enimmäisaikana: Ilmiön yleisyys ja taustatekijät (Työpapereita, 190). Kela. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-284-195-7