Digitaalinen työ- ja toimintakykypolku pitkittyneesti ja hankalasti oireileville: Hankkeen tausta ja tuloksia

Tiivistelmä

Tämä työpaperi käsittelee pitkittyneiden ja hankalien tai toiminnallisten oireiden etäkuntoutuksen kehittämistä ja vaikuttavuuden tutkimusta. Kelan rahoittaman hankkeen toteutti Työterveyslaitos yhteistyössä Jyväskylän yliopiston ja Helsingin yliopiston kanssa vuosina 2019–2023. Työpaperissa tiivistetään hankkeen toteutuminen, esitetään joitakin keskeisiä tuloksia sekä esitetään suosituksia oireiden kuntoutuksen kehittämiseksi, johon tulokset antavat aihetta.

Toiminnalliset oireet ovat pitkittyneitä, monimuotoisia kehollisia oireita, jotka voivat merkittävästi heikentää yksilön työ- ja toimintakykyä sekä elämänlaatua. Tämän Digitaalinen työ- ja toimintakykypolku pitkittyneesti ja hankalasti oireileville (DigiPimo) -hankkeen tavoitteena oli kehittää ja arvioida toimintamalli, joka voidaan toteuttaa osana tavanomaista terveydenhuoltoa näiden oireiden etäkuntoutuksessa. Hankkeessa tutkittiin kahta ryhmää: ympäristötekijöistä (sisäilma) pitkittyneesti oireilevia ja kroonista väsyneisyyttä kokevia työikäisiä. Tutkimukseen rekrytoitiin 103 mukaanottokriteerit täyttävää henkilöä, jotka satunnaistettiin kahteen ryhmään; tavanomaisen hoidon ryhmään (verrokkiryhmä, n = 53) ja etäkuntoutusryhmään (n = 50). Tutkittavien elämänlaadun, oireilun ja työ- ja toimintakyvyn muutoksia sekä muutoksia välittäviä tekijöitä seurattiin ennen hoitoa ja sen jälkeen (3 kk, 6 kk, 12 kk). Verrokkiryhmä sai tavanomaista hoitoa, kun taas etäkuntoutusryhmä sai lisäksi psykologin psykososiaalisen haastattelun ja sen pohjalta laaditun yksilöllisen tapausjäsennyksen (2 x 45 min) ja 10 viikon hyväksymis- ja omistautumisterapian menetelmiin pohjautuvan Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin nettiterapioihin kuuluvan verkko-ohjelman.

Tapausjäsennyksen tulokset osoittivat, että pitkittyneiden kehollisten oireiden lisäksi tutkittavilla oli yleisimmin ongelmia stressin ja kuormittuneisuuden, mielialaongelmien, arjen kapeutumisen ja murehtimisen kanssa. Nämä tekijät on tärkeää ottaa huomioon pitkittyneitä kehollisia oireita kokevien hoidon suunnittelussa. Tulokset osoittivat myös, että vaikka pitkittyneissä oireissa on samankaltaisia taustamekanismeja, pitkittynyt väsyneisyys näyttäisi heijastavan hankalampaa oirekuvaa kuin ympäristötekijöihin liitetyt pitkittyneet oireet. Sisäilmaan liitettyä oireilua raportoivat kokivat elämänlaatunsa paremmaksi kuin henkilöt, joiden oireet liittyivät pitkittyneeseen väsyneisyyteen tai molempiin oirekuviin. Parempi psykologinen joustavuus oli yhteydessä parempaan elämänlaatuun ja parempaan toimintakykyyn erityisesti ympäristötekijöihin liitetyissä oireissa. Nämä yhteydet olivat pitkittynyttä väsyneisyyttä raportoivilla heikommat. Alustavat tulokset vaikuttavuuden osalta osoittivat, että somaattiset oireet sekä masennus- ja ahdistusoireet vähenivät tilastollisesti merkitsevästi enemmän etäkuntoutusryhmässä verrattuna verrokkiryhmään 6 kuukauden seurannassa. Ryhmien väliset erot olivat keskisuuria ja suuria. Osa tuloksista on vielä alustavia, sillä suurin osa tutkimusartikkeleista on parhaillaan arvioitavana.

Lue koko julkaisu (helda.helsinki.fi).

Tekijät

Sanna Selinheimo, Aki Vuokko, Päivi Lappalainen, Katariina Keinonen, Raimo Lappalainen, Markku Sainio, Tiina Paunio

Lisätietoa julkaisusta

• Vertaisarvioitu: ei.
• Avoin saatavuus: kyllä.
• Koko viite: Selinheimo, S., Vuokko, A., Lappalainen, P., Keinonen, K., Lappalainen, R., Sainio, M., & Paunio, T. (2024). Digitaalinen työ- ja toimintakykypolku pitkittyneesti ja hankalasti oireileville: Hankkeen tausta ja tuloksia. Kela. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024031110666