Esittely
Tutkin suomalaisten työkyvyttömyyttä. Työkyvyttömyyden yleisyys, ajalliset muutokset ja erot eri väestönosien sekä alueiden välillä. Esimerkiksi kysymykset työttömyyden ja sosioekonomisen aseman yhteyksistä työkykyyn ovat oleellisia yhdenvertaisuutta edistettäessä.
Aikaisemmin olen tutkinut muun muassa suomalaisten työhyvinvointia, työuria, rahapelaamista ja kotoutumista.
Asiantuntemus
- työkyky
- sairauspäiväraha
- työkyvyttömyyseläke
- työhyvinvointi
Käynnissä olevat hankkeet
- Työkyvyttömyysetuudet ja sosioekonominen asema vuosina 2010-2023
- Sairauspäiväraha sote-järjestelmän osana
Päättyneet hankkeet
- Sairauspoissaolojen väestöryhmäerot ja niiden kehitys
- Sairauspäivärahakausien tarkistuspisteet: Kuntoutuksen ja työhön paluun toteutuminen
- Sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä sosiaaliturvaetuuksien käyttö ja kustannukset Oulussa 2013–2018
- Työkyvyttömyyden muutokset 2000-luvulla
Viimeisimpiä julkaisuja
- Perhoniemi R, Blomgren J, Laaksonen M (2023). Unemployed and disabled for work: identifying 3-year labour market pathways from the beginning of a sickness absence using sequence and cluster analyses in a register-based longitudinal study in Finland. BMJ open 1;13(12):e076435. https://doi.org/10.1136/bmjopen-2023-076435
- Perhoniemi R, Blomgren J, Laaksonen M (2023). Identifying labour market pathways after a 30-day-long sickness absence–a three-year sequence analysis study in Finland. BMC Public Health Dec;23(1):1-2. https://doi.org/10.1186/s12889-023-15895-2
- Perhoniemi R, Blomgren J (2022). Use of Health Services and Rehabilitation before and after the Beginning of Long-Term Sickness Absence—Comparing the Use by Employment and Disability Pension Transition after the Sickness Absence in Finland. International Journal of Environmental Research and Public Health;19(9):4990. https://doi.org/10.3390/ijerph19094990
- Perhoniemi R, Blomgren J (2022). Outpatient healthcare use before and during a long-term sickness absence spell: a register-based follow-up study comparing healthcare use by the length of sickness absence and transition to disability pension in Finland. BMJ open 1;12(2):e053948. https://doi.org/10.1136/bmjopen-2021-053948
- Perhoniemi R, Blomgren J, Jäppinen S (2022). Pitkien sairauspoissaolojen kehitys maakunnittain 2010−2019. Yhteiskuntapolitiikka 1/2022. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022021519152
- Perhoniemi R, Blomgren J (2021). Frequent attenders of three outpatient health care schemes in Finland: characteristics and association with long-term sickness absences, 2016–2018. BMC Public Health;21(1):1-4. https://doi.org/10.1186/s12889-021-10866-x
- Perhoniemi R, Blomgren J, Laaksonen M (2021). Mitä sairauspäivärahan enimmäisajan täytyttyä? Toimeentulon lähteet kahden vuoden seurannassa. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 2021: 58: 16–30. https://doi.org/10.23990/sa.89604
- Perhoniemi R, Blomgren J, Laaksonen M (2020). Työkyvyttömyyseläkehakemusten ja hylkäysosuuksien maakunnalliset erot. Yhteiskuntapolitiikka, 1/2020. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202002115167
- Perhoniemi, Riku; Blomgren, Jenni; Jäppinen, Sauli; Virta, Lauri (2020). Sairauspäivärahojen kustannukset maakunnittain vuonna 2019. Kelan työpapereita 155/2020. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020062645813
- Perhoniemi R, Tuulio-Henriksson A, Blomgren J, Laaksonen M (2021). Consumption of psychotropic drugs among disability pension applicants with mental disorders: comparing awarded and rejected applicants in Finland. Social psychiatry and psychiatric epidemiology 56(3):437. https://doi.org/10.1007/s00127-020-01850-8
- Perhoniemi R, Blomgren J, Laaksonen M (2020). Determinants of disability pension applications and awarded disability pensions in Finland, 2009 and 2014. Scandinavian journal of public health. 2020 Mar;48(2):172-80. https://doi.org/10.1177/1403494819843778
- Perhoniemi R, Blomgren J, Laaksonen M (2020). Sources of income following a rejected disability pension application: a sequence analysis study. Disability and rehabilitation. 2020 Jul 16;42(15):2161-9. https://doi.org/10.1080/09638288.2018.1555619
- Perhoniemi, R, Blomgren J & Laaksonen M. (2018). Mitä hylkäävän työkyvyttömyyseläkepäätöksen jälkeen? Työttömyys-, sairauspäiväraha- ja kuntoutusrahaetuudet sekä uudet eläkepäätökset neljän vuoden seurannassa. Yhteiskuntapolitiikka, 83, 117–131. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201804196717
- Perhoniemi R, Lundell K, Sohlman P, Heino S & Pekkarinen L (2015). Työkyvyttömyyseläkkeen hylkäävät päätökset julkisella sektorilla – tutkimus hylkäävän päätöksen 2009-2013 saaneista. Kevan tutkimuksia 2/2015.
Julkaisuja ja tutkimushankkeita
Pathways Into and out of Temporary Disability Retirement: An 8-Year Sequence Analysis Study in Finland
Kuntoutustuen saajien työmarkkinapolut.
Long-Term Sickness Absence in Finland: Trends by Sex, Age and Diagnostic Group from 2010–2023
Data were collected from national registers covering all non-retired residents aged 16–67 in Finland.
Työttömäksi jääneiden palvelupolut ovat hyvin moninaisia
Työttömyyden alettua työllisyyspalveluiden ja sosiaalipalveluiden käyttö ja kuntoutukseen osallistuminen on hyvin vaihtelevaa, paljastaa tuore tutkimuksemme. Tutkimuksessa seurasimme työttömäksi jääneitä vuoden ajan työttömyyden alusta. Työllistyminen oli yleisintä työvoimakoulutukseen osallistuneilla.
Mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot ovat yleistyneet erityisesti alemmilla toimihenkilöillä ja työttömyystaustaisilla
Kelan kaksi tuoretta tutkimusta osoittavat, että mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot ovat lisääntyneet kaikissa sosioekonomisissa ryhmissä. Kehitys riippuu kuitenkin vahvasti sekä sosioekonomisesta ryhmästä että sairausryhmästä. Toimihenkilönaisilla pitkien sairauspoissaolojen yleisyys on kaikkiaan kääntynyt nousuun erityisesti ahdistuneisuushäiriöihin perustuvien poissaolojen kasvun myötä. Myös työttömillä ja opiskelijoilla mielialahäiriöihin perustuvat poissaolot ovat yleistyneet huomattavasti.
Opiskelijoiden masennusperusteiset sairauspoissaolot ovat yleistyneet huomattavasti enemmän kuin työssä olevien
Opiskelijoiden mielenterveysperusteiset pitkät sairauspoissaolot ovat yleistyneet selvästi vuodesta 2010. Eniten ovat lisääntyneet masennukseen perustuvat poissaolot, etenkin naisilla. Kuitenkin myös miespuolisilla opiskelijoilla kehitys eroaa selvästi työssä olevista.
Long-Term Sickness Absences Based on Mental Disorders by Socioeconomic Group – Trends of Prevalence in Finland 2010–2023
Pitkät sairauspoissaolot mielialahäiriöiden perusteella ovat lisääntyneet aikuisikäisillä opiskelijoilla enemmän kuin missään työssä olevien ryhmällä vuosina 2010–2023.
Occupational-Class Trends in Diagnosis-Specific Sickness Absence in Finland: A Register-Based Observational Study in 2011–2021
Rekisteritutkimus eroista pitkissä sairauspoissaoloissa ammatti- ja diagnoosiryhmien välillä.
Municipality-Level Differences in Disability Retirement in Finland: The Contribution of Local Social Characteristics
Kunnittaiset erot työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisessä Suomessa.
Viidennes sairauspäivärahaa saaneista jäi uudestaan sairauspäivärahalle eri sairauden perusteella kahden vuoden kuluessa
Sairauspäivärahalle jääneistä viidennes sai kahden vuoden aikana etuutta vähintään kahdessa jaksossa, jotka myönnettiin eri sairauksien perusteella, ilmenee tuoreesta tutkimuksestamme. Jos sairausperuste vaihtui, oli useimmin kyse mielenterveyden häiriöihin tai tuki- ja liikuntaelinten sairauksiin kuuluvista diagnoosiryhmistä. Osalla pitkittynyt sairauspoissaolo on voinut itsessään heikentää työkykyä entisestään. Usein eri sairausperusteella myönnetyt jaksot näyttävät selittyvän sattumalla.
Muita tutkijoita
Jaa tämä artikkeli
