Kelan ja THL:n hyvinvointikatsaus: Väestön työ- ja toimintakyvyn heikkeneminen uhkaa taloudellista ja sosiaalista kestävyyttä

Suomalaisten työ- ja toimintakyvyn heikkeneminen pitää saada pysäytettyä tulevalla hallituskaudella, katsovat Kela ja THL. Niiden hallitusohjelmaneuvotteluja varten julkaisemassa hyvinvointikatsauksessa avataan suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin tilaa sekä esitetään toimia, joilla ongelmiin voidaan puuttua.

Ihmisten työ- ja toimintakyky alkoivat kohentua nopeasti 1970-luvulla, mutta myönteinen kehitys pysähtyi 2010-luvulla ja kääntyi jopa huonompaan. Työ- ja toimintakykyä heikentävät keskeiset kansantaudit, kuten sydän- ja verisuonitaudit, sekä mielenterveysongelmat, lihavuus, huono ravitsemus, vähäinen liikunta, tupakointi ja päihteiden käyttö.

THL ja Kela ovat julkaisseet hyvinvointikatsauksen hallitusohjelmaneuvotteluja varten. Se on tehty laitosten asiantuntijoiden yhteistyönä sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta. Katsauksessa avataan suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin tilaa useasta ajankohtaisesta näkökulmasta ja esitetään toimia, joilla ongelmiin voidaan puuttua.

– Toivomme, että tuleva hallitus ottaa asialistalleen selkeitä toimia, joilla suomalaisten työ- ja toimintakykyä voidaan parantaa. Tällaisia ovat erityisesti perustason mielenterveys- ja päihdepalveluiden parantaminen sekä esimerkiksi sokeri-, suola- ja rasvaverot. Lisäksi alkoholin yksinoikeusjärjestelmä tulisi säilyttää päihdehaittojen ehkäisemiseksi, sanoo THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta.

Mielenterveysoireilu merkittävä työkyvyttömyyden syy

Mielenterveys vaikuttaa merkittävästi työ- ja toimintakykyyn. Mielenterveysoireilu on viime vuosina lisääntynyt, ja siitä johtuva sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on poikkeuksellisen korkea.

Tutkimusten mukaan etenkin nuorten masennus- ja ahdistuneisuusoireilu on lisääntynyt. Oireilu lisääntyi jo ennen koronaa, ja pandemia pahensi tilannetta. 

– Tähän kehitykseen tulee voimakkaasti puuttua. Mielenterveys rakentuu pitkälti lapsuudessa ja nuoruudessa, ja varhaisvuosien vakavat mielenterveysongelmat voivat vaikuttaa myöhempään sosioekonomiseen asemaan ja terveyteen, sanoo Kelan pääjohtaja Outi Antila.

– Hyvä mielenterveys parantaa ihmisten elämänlaatua ja koko yhteiskunnan tuottavuutta. Lisäksi se vahvistaa resilienssiä eli auttaa selviytymään muutoksista ja kriiseistä. Oikea-aikaisilla palveluilla ja etuuksilla voimme auttaa ihmisiä takaisin toiminta- ja työkykyisiksi.

Työ- ja toimintakykyä pitää edistää kaikissa ikäryhmissä

Suomessa on saavutettu merkittäviä tuloksia pitkäjänteisellä kansanterveystyöllä. Esimerkiksi vastasyntyneen elinajanodote on noussut 1970-luvulta kymmenellä vuodella.

– Yhteiskunnan taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys perustuvat sille, että ihmiset voivat fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti hyvin, ovat toimintakykyisiä, pystyvät tekemään työtä ja löytävät elämäänsä merkityksiä, Tervahauta sanoo.

– Väestön ikääntymisen takia meidän on löydettävä keinoja, joiden avulla mahdollisimman moni työikäinen on töissä. Tämä vaatii työ- ja toimintakyvyn edistämistä kaikissa ikäryhmissä. Erityistä huomiota on kiinnitettävä niihin, joille on kasautunut erilaisia ongelmia.

Lue lisää: 

Väestön terveys- ja hyvinvointikatsaus 2023: tavoitteena sosiaalisesti kestävä Suomi