Esikoiselle äitiyspakkaus, seuraavista rahaa – äitiysavustusten saajien määrä laskee, mutta äitiyspakkaus pitää pintansa
Äitiysavustusten saajamäärä on laskenut 2000-luvulla Suomessa huomattavasti syntyvyyden laskun takia. Valtaosa tulevista vanhemmista valitsee ensimmäiselle lapselleen edelleen äitiyspakkauksen, mutta seuraaville lapsille avustus otetaan usein rahana. Äitiyspakkauksen tarpeellisuudesta on keskusteltu viime vuosina, mutta sen suosiossa puhe ei juurikaan näy.
Valtaosa suomalaisista vanhemmista valitsee ensimmäiselle lapselleen edelleen perinteisen äitiyspakkauksen. Valittavana on äitiysavustus joko rahana tai vaate- ja tarvikepaketin muodossa. Äitiysavustusten saajien määrä on kuitenkin laskenut merkittävästi Suomessa 2000-luvulla samaa tahtia syntyvyyden romahtamisen kanssa.
Kun esimerkiksi vuonna 2008 äitiysavustusta sai vielä yli 60 000 äitiä, Kelan viime vuoden tilastojen mukaan heitä oli vajaat 44 000. Niin sanotut koronavauvat näkyvät myös äitiysavustusten määrissä pienenä nousuna vuonna 2020. Sen jälkeen käyrä on jälleen kääntynyt laskuun.
Äitiysavustuksen rahana valitsevat ovat usein perheitä, joilla on jo yksi tai useampi lapsi. Raha-avustuksissa lasku ei näy yhtä selvästi.
– Todennäköisesti tämä johtuu ainakin osittain siitä, että ensimmäisten lasten syntyvyys on vähentynyt enemmän kuin seuraavien. He, jotka saavat enemmän kuin yhden lapsen, ottavat seuraavan lapsen kohdalla äitiysavustuksen usein rahana, sillä vanhemmilta sisaruksilta jääneitä tarvikkeita ja vaatteita käytetään uudelleen, kertoo erikoistutkija Anneli Miettinen Kelasta.
Raha-avustuksia otetaan siellä, missä lapsia syntyy eniten
Eniten äitiysavustuksia maksetaan edelleen Helsinkiin, jossa äitiysavustusta sai viime vuonna 6 000 äitiä. Avustuksia siis maksetaan eniten siellä, missä on myös eniten asukkaita.
Korkea syntyvyys nostaa kuitenkin vähäväkisempiäkin alueita listan kärkeen. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaa korostuu tilastoissa, sillä siellä lapsia syntyy suhteessa enemmän kuin muualla Suomessa ja monilapsiset perheet ovat muuta maata yleisempiä. Tämä selittää todennäköisesti myös sitä, miksi esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla kolmannes äideistä valitsee äitiysavustuksen rahana.
– Vaikka syntyvyys on suurissa kaupungeissa, kuten Helsingissä, matalampaa, on kuitenkin syytä muistaa, että esimerkiksi pääkaupunkiseudulla syntyy silti edelleen lukumääräisesti paljon lapsia. Tämä näkyy tälläkin hetkellä esimerkiksi varhaiskasvatuspalvelujen kysynnässä tai muissa lapsiperheiden tarvitsemissa palveluissa, Miettinen muistuttaa.
Äitiyspakkauksen tarpeellisuudesta on keskusteltu tasaisin väliajoin. Viime aikoina keskustelua on käyty pakkauksen ekologisuudesta. Miettisen mukaan pakkauksen suosiossa keskustelu ei kuitenkaan näy, vaan pakkaus pitää edelleen pintansa suosittuna avustusmuotona.
Lisätietoa
Kelasto: Äitiysavustuksen ja adoptiotuen saajat ja maksetut etuudet
Anneli Miettinen
erikoistutkija, Kela
anneli.miettinen@kela.fi
020 634 4129
