Vailla työsuhdetta olevat äidit käyttävät kotihoidontukea muita pidempään, äitien omissa perusteluissa korostuvat hoivaihanteet
Kotihoidon tukea käyttävät pidempään äidit, joilla ei ole työtä, johon palata perhevapaiden jälkeen. Äidit itse kuitenkin perustelevat lapsen hoitamista kotihoidon tuella ensisijaisesti halulla olla enemmän lapsen kanssa. Varhaiskasvatuksen laadun ja saatavuuden ongelmat näkyvät äitien motiiveissa yllättävän vähän.
Tulokset selviävät tuoreesta tutkimuksesta, jossa selvitettiin väestökyselyn avulla 1–2-vuotiaiden lasten äitien kotihoidon tuen käyttöä sekä käytön perusteluita. Kysely tehtiin keväällä 2022 eli ennen 1.8.2022 voimaan tullutta perhevapaauudistusta.
Kotihoidon tuki on ollut suosittu tukimuoto perheiden keskuudessa: lähes 90 prosenttia perheistä käyttää tukea ainakin jonkin aikaa hoitaakseen alle kolmevuotiasta lastaan kotona. Tukea on kuitenkin myös arvosteltu sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta: tuen käyttäjistä ylivoimainen enemmistö on naisia, ja kotihoidon tuen on arvioitu heikentävän naisten asemaa työmarkkinoilla.
Joka neljäs äiti oli ilman työsuhdetta äitiysvapaan alkaessa
Kyselyyn vastanneista äideistä joka neljännellä ei ollut äitiysvapaan alkaessa työsuhdetta tai he eivät olleet työelämässä lainkaan. Äidit, joilla ei ollut voimassa olevaa työsuhdetta äitiysvapaan alkaessa, käyttivät tai suunnittelivat käyttävänsä tukea pidemmän aikaa kuin äidit, jotka jäivät äitiysvapaalle työsuhteesta tai toimivat yrittäjinä.
”Työllisyystilanteen yleinen paraneminen voi heijastua myös äitien suunnitelmiin. Lapsen hoitamiselle kotihoidon tuella on olemassa houkutteleva vaihtoehto, jos äidillä on työpaikka, johon palata perhevapaan jälkeen”, sanoo Kelan erikoistutkija Anneli Miettinen.
Kyselyyn vastanneista joka kuudes äiti ei aikonut käyttää lapsen hoitamiseen kotihoidon tukea lainkaan. Tukea käyttäneistä kolmannes oli ollut tai suunnitteli olevansa kotihoidon tuella yli 12 kuukautta eli yli lapsen kaksivuotispäivän.
Varhaiskasvatuksen laadun tai saatavuuden ongelmat harvinaisempi syy kotihoitoon
Äitien omissa perusteluissa työpaikan puuttumisella tai ammatin ja työkokemuksen puutteella ei ollut juuri merkitystä. Äidit kertoivat yleisimmin lapsen kotihoidon syyksi lapsen hoivaan liittyvät toiveet ja ihanteet, etenkin halun viettää aikaa lapsen kanssa. Moni myös piti kotihoitoa lapselle tärkeänä. Varsinkin työsuhteesta äitiysvapaalle jääneille lapsen kotihoito oli myös kaivattu tauko työelämästä.
Tyytymättömyys varhaiskasvatuksen laatuun oli harvinaisempi syy lapsen kotihoitoon samoin kuin sopivan hoitopaikan löytymisen ongelmat.
”Tämä yllätti, sillä viime aikoina julkisuudessa on käyty runsasta keskustelua varhaiskasvatuksen laadusta ja riittävästä resurssoinnista, minkä olisi voinut olettaa näkyvän myös lapsen kotihoidon perusteluissa”, pohtii Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) erikoistutkija Johanna Närvi.
Pitkään kotihoidon tukea käyttävät ja vailla työsuhdetta äitiysvapaan alkaessa olleet äidit pitivät kuitenkin muita äitejä useammin kotihoitoa tärkeänä sekä epäilivät varhaiskasvatuksen laatua.
”Osalle niistä äideistä, joiden kiinnittyminen työmarkkinoille on heikompaa, lapsen kotihoidossa näyttääkin olevan kyse paitsi työtilanteen asettamista rajoista, myös kotihoidon tärkeyttä korostavista arvoista”, Närvi summaa.
Perhevapaakysely 2022 toteutettiin Kelan ja THL:n yhteistyönä. Kyselyn kohteena olivat vuosina 2019–2021 syntyneiden, kyselyhetkellä 10–33 kuukauden ikäisten eli noin 1–2-vuotiaiden lasten vanhemmat. Sähköisesti toteutettuun valtakunnalliseen kyselyyn vastasi 1 827 äitiä keväällä 2022.
Tutkimuksen tulokset eivät vielä kerro elokuussa 2022 voimaan tulleen perhevapaauudistuksen mahdollisista vaikutuksista. Kotihoidon tuki jäi uudistuksessa ennalleen, mutta sen uudistaminen on ollut esillä useaan otteeseen 2000-luvulla, myös esimerkiksi sosiaaliturvakomiteassa.
Kyselytutkimus kuuluu ”Työn muuttuvat muodot, perhevapaat ja työn ja perheen yhteensovittaminen” -tutkimukseen, jonka toteuttavat Kelan tutkimus ja THL vuosina 2022–2024.
Hanke on saanut rahoitusta Työsuojelurahastolta. Hankkeessa tutkitaan äitien ja isien työn ja perhe-elämän yhteensovittamista sekä perhevapaiden käyttöä, motiiveja ja esteitä.
Lisätietoa
Yhteystiedot
Anneli Miettinen
erikoistutkija, Kela
puh. 050 559 9984
etunimi.sukunimi@kela.fi
Johanna Närvi
erikoistutkija, THL
puh. 029 524 7467
etunimi.sukunimi@thl.fi
