OECD: Merkittävä osa Suomen maaseutumaisilla alueilla asuvista työttömistä ei enää hae töitä aktiivisesti

OECD:n 8. lokakuuta julkaistu raportti antoi suomalaiselle työttömyydelle kahdeksat erilaiset kasvot. Tutkimus nosti esiin Suomen maaseutumaisilla alueilla asuvat työttömät, jotka eivät enää hae työtä aktiivisesti. Yhdeksi syyksi tutkimuksessa nousi maaseudulla asuvien heikompi terveydentila. Kelan maakuntakohtaiset työkyvyttömyystilastot tukevat osaltaan OECD:n tulkintaa.

 

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n tutkimuksen mukaan 27 prosenttia Suomen työikäisestä väestöstä kohtaa vaikeuksia työmarkkinoilla. He muodostivat tutkimuksen kohderyhmän.

Kun tutkimuksen kohderyhmä jaettiin kahdeksaan eri alaryhmään, suurimmaksi muodostuivat maaseutumaisilla alueilla asuvat työttömät, jotka ovat lopettaneet aktiivisen työnhaun. Heitä on 26 prosenttia kohderyhmästä.

OECD:n tutkijat nostavat tutkimuksissaan esille useita syitä sille, miksi osa maaseutumaisten alueiden työttömistä on luopunut työnhausta. Syitä ovat muun muassa pienempi avoimien työpaikkojen määrä, työttömien heikko koulutustaso ja heikompi terveydentila.

Tutkimusraportin laatijat toivat esille, että yksilötasolla työllistymismahdollisuuksiin voidaan tehokkaimmin puuttua koulutuksella ja työttömille suunnatuilla terveydenhoitopalveluilla.

Kelan tiedot piirtävät samaa kuvaa

Myös Kelan tutkimusdata tuo viitteitä siitä, että työikäisten terveydentilassa on merkittäviä alueellisia eroja.

Maaliskuun lopussa ilmestynyt Kelan tutkimusblogi toi esille, että työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisen yleisyys vaihtelee maakunnittain. Blogissa korostettiin, että syynä tähän ovat nimenomaan hakemisen erot, eivät erot hylkäysosuuksissa.

Vuonna 2018 työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden osuus maakunnan työikäisistä asukkaista vaihteli 0,5 ja 0,9 prosentin välillä.

”Maakuntien välillä on selviä eroja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisessä. Vuonna 2018 työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden osuus maakunnan työikäisistä asukkaista vaihteli Uudenmaan 0,5 prosentista Lapin ja Pohjois-Savon 0,9 prosenttiin”, totesivat Kelan tutkija Riku Perhoniemi, Kelan tutkimuspäällikkö Jenni Blomgren ja Eläketurvakeskuksen erityistutkija Mikko Laaksonen.

Lue lisä:

• ”Työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisen yleisyys vaihtelee maakunnittain – syynä hakemisen erot, eivät erot hylkäysosuuksissa” (Kelan tutkimusblogi, 25.3.2020)
• ”Työttömyyden kasvot – OECD:n tutkimusraportti tarkastelee suomalaista työttömyyttä ihmiskeskeisestä näkökulmasta” (Sosiaali- ja terveysministeriön tiedote, 8.10.2020)
• A People-centered Perspective on Employment Barriers and Policies. Faces of Jobblessness in Finland. OECD, 2020.