Kelan sairausvakuutuskorvaukset kasvoivat lähes 360 miljoonaa euroa – yksityisellä lääkärillä käynneistä maksetut korvaukset lähes kolminkertaistuivat
Vuonna 2024 Kela maksoi sairausvakuutuskorvauksia yhteensä 4,7 miljardia euroa. Menot kasvoivat edellisvuodesta 8 prosenttia. Suhteellisesti suurin muutos tapahtui yksityislääkärin palkkioiden korvauksissa, jotka lähes kolminkertaistuivat korvaustasojen nousun myötä. Tiedot selviävät Kelan sairausvakuutustilastosta 2024.
Vuonna 2024 Kela maksoi sairausvakuutuskorvauksia yhteensä 4 677 miljoonaa euroa. Summa ei sisällä työterveyshuollon kustannuksia. Menot kasvoivat edellisvuodesta 8 prosenttia eli noin 358,5 miljoonaa euroa.
Euromääräisesti eniten (106 miljoonaa euroa) kasvoivat lääkekorvauskulut. Maksetuista sairausvakuutuskorvauksista lääkekorvausten osuus oli noin 41 prosenttia, vanhempainpäivärahojen noin 25 prosenttia ja sairauspäivärahojen noin 22 prosenttia.
Suhteellisesti eniten kasvua vuonna 2024 oli yksityislääkärin palkkioiden korvauksissa, jotka kasvoivat 31 miljoonasta 89 miljoonaan euroon. Korvattujen lääkärissäkäyntien määrä kasvoi 2 prosenttia.
Kasvua selittää se, että yksityislääkärin vastaanottokäynnistä on korvattu vuoden 2024 alusta saakka 30 euroa ja videovastaanotosta 25 euroa, kun vuonna 2023 korvaus oli 8 euroa. Tavoitteena oli purkaa julkisen perusterveydenhuollon hoitojonoja ohjaamalla hoitokäyntejä yksityiselle sektorille.
– Käynnit lisääntyivät lähinnä eläkeikäisillä, mutta heilläkin hyvin vähän, sanoo erikoistutkija Heta Moustgaard.
Alueellisesti korvauksia yksityisellä lääkärillä käynneistä maksettiin eniten Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa, joissa yli 31 prosenttia väestöstä sai korvauksia. Myös useimmilla Uudenmaan hyvinvointialueilla lähes kolmannes väestöstä sai korvauksia. Vähiten, alle 13 prosentille väestöstä, korvauksia maksettiin Ahvenanmaalla.
– Erot eivät näyttäisi johtuvan alueiden erilaisesta ikä-, sukupuoli- tai tulojakaumasta eivätkä ne heijasta alueiden eroja sairastavuudessa. Alue-eroja saattaa osaltaan selittää yksityislääkäripalveluiden saatavuus. Palveluja tarjotaan eniten siellä, missä palveluiden mahdollisia käyttäjiä on paljon, väestöntiheys on suuri ja etäisyydet pienet, Moustgaard kommentoi.
Yksityisen hammashoidon korvausmenot kasvoivat viime vuonna 15 prosenttia, vaikka käyntien määrä väheni 2 prosenttia. Vuoden 2024 alusta hammaslääkärin tekemän suun perustutkimuksen korvaus suureni 15,50 eurosta 30 euroon.
– Kela-korvauksen nostosta huolimatta asiakkaan maksettavaksi jäävä omavastuuosuus voi olla monille liian suuri. Yksityisen hammashoidon käyttö onkin sitä yleisempää, mitä paremmin toimeentulevista on kyse. Lisäksi Kela-korvausten noston on aiemmin havaittu siirtyneen hammaslääkäripalveluiden hintoihin, joten korvaustason nosto ei välttämättä pienennä asiakkaan maksettavaksi jäävää osuutta, Moustgaard kommentoi.
Hammashoidon korvauksia maksettiin yleisimmin Ahvenanmaalla, jossa 38 prosenttia väestöstä sai korvauksia. Lapissa ja Kainuussa vastaava osuus väestöstä oli noin 11 prosenttia.
Lääkekorvauksia maksettiin vuonna 2024 yhteensä 1 898 miljoonaa euroa. Lääkekorvausmenot kasvoivat edellisvuodesta 106 miljoonaa euroa eli 6 prosenttia.
Sairauspäivärahaa sai viime vuonna 305 600 henkilöä, mikä oli lähes sama määrä kuin vuonna 2023. Yleisin syy sairauspäivärahan saamiseen olivat mielenterveyden häiriöt.
