Kelan etuudet tukevat maahanmuuttaneiden toimeentuloa ja kotoutumista
Maahanmuuttaneet saavat Kelan etuuksia samoin periaattein kuin muut Suomessa vakituisesti asuvat. Maahanmuuttaneiden sosiaaliturvan käytöstä on hyvä tuottaa tietoa, mutta se on vain osa maahanmuuton koko kuvaa.
Sosiaaliturva vakuuttaa Suomessa asuvat työttömyyden tai sairauden kaltaisten riskien varalta. Vakituisesti Suomessa asuvilla on oikeus saada Kelan etuuksia. Niihin voi olla oikeus myös Suomessa työskentelyn perusteella.
Suomeen muutetaan tyypillisesti perhesyistä tai työn perässä. Jos muuttaa maahan opiskelemaan, ei yleensä ole oikeutettu sosiaaliturvaetuuksiin.
Maahanmuuttaneiden saamat etuudet nousevat esiin tasaisin väliajoin julkisessa ja poliittisessa keskustelussa. Kelan etuuksia myönnetään kaikille Suomessa vakituisesti asuville samoin periaattein ja ehdoin, vaikka julkisessa keskustelussa usein epäillään maahanmuuttaneiden saavan muita parempia etuuksia.
Maahanmuuttaneiden erittely etuuksien saajista ei ole yksiselitteistä
Maahanmuuttaneiden saamista Kelan etuuksista on tärkeä tuottaa tietoa päätöksenteon ja yhteiskunnallisen keskustelun tueksi. Vastaavalla tavalla tietoja on saatavilla iän, sukupuolen ja asuinpaikan näkökulmasta.
Etuuksia saaneiden maahanmuuttajataustaisten henkilöiden määrää voidaan eritellä tilastoista kolmen tiedon perusteella: äidinkieli, kansalaisuus ja syntymämaa. Niistä vieraskielisyys ja ulkomaan kansalaisuus ovat helposti rekistereistä saatavia tietoja, mutta molempiin liittyy haasteita.
Vieraskielisen äidinkieli on muu kuin suomi, ruotsi tai saame. Vaikka vieraskielisyyttä käytetään tarkastelussa usein, kaikki äidinkieleltään vieraskieliset eivät ole maahanmuuttaneita, vaan osa on syntynyt Suomessa.
Kansalaisuus puolestaan muuttuu ajassa: maahanmuuttaja voi saada tietyn ajan ja ehtojen täyttyessä Suomen kansalaisuuden.
Ulkomainen syntymämaa on käytössä olevista tarkastelutavoista yksiselitteisin, mutta tieto on usein hankalimmin eriteltävissä rekistereistä.
Määritelmät eivät ota huomioon esimerkiksi sitä, miten pitkään henkilö on asunut Suomessa.
Työttömyysturva on kotoutumisen tuki
Vieraskielisten osuus Kelan etuuksien saajista korostuu työttömyysturvassa ja lapsiperhe-etuuksissa. Vuonna 2022 työttömyysturvaa saaneista 26 prosenttia oli vieraskielisiä. Osuus on yli kaksinkertaistunut vuodesta 2010 vuoteen 2022.
Toisaalta myös vieraskielisten määrä on yli tuplaantunut samassa ajassa. Vuoden 2022 lopussa Suomessa asui liki puoli miljoonaa vieraskielistä henkilöä, noin yhdeksän prosenttia väestöstä.
Maahanmuuttaneiden työttömyys on muuta väestöä yleisempää. Maahanmuuttanut voi saada työttömyysturvaa myös kotoutumisen tueksi: työttömyysturva tukee osallistumista kotoutumispalveluihin, kuten kielen opiskeluun tai ammatin hankintaan.
Ennen vuotta 2015 toimeentuloa ja kotoutumista tuettiin työttömyysturvan sijaan erillisellä kotoutumistuella. Hallitus valmistelee parhaillaan uutta kotoutumistukea.
Kotoutumispalvelut tähtäävät maahanmuuttaneiden työllistymiseen. Suomen työllisyyden kasvu nojaa maahanmuuttoon, ja maahanmuuttaneiden työllisyys on viime vuosina kasvanut vauhdilla.
Myös ulkomailla syntyneiden 20–64-vuotiaiden naisten työllisyys on parantunut selvästi: siinä missä vuonna 2016 työllisyysaste oli 53 prosenttia, vuonna 2022 se oli 68 prosenttia.
Lapsilisää saavista vieraskielisiä oli vuonna 2022 runsaat 13 prosenttia. Myös vanhempainpäivärahojen saajissa vieraskielisten osuus oli hieman yli 13 prosenttia.
Vieraskielinen väestö on ikärakenteeltaan muuta väestöä nuorempaa. Vieraskieliset saavat perhe-etuuksia yhtä yleisesti kuin samanikäiset suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvat.
Etuustilastot kuvaavat vain osaa väestöstä ja vain osaa maahanmuutosta
Maahanmuuttaneiden sosiaaliturvan käyttöä kuvaavat Kelan tilastot ovat vain osa maahanmuuttoa käsittelevästä tietopohjasta. Suomeen muutetaan monista eri syistä, ja maahanmuuttaneiden tilanteet ovat moninaisia.
Valtaosa maahanmuuttavista tulee Suomeen töihin, perhesyistä tai opiskelemaan ja vain pieni osa humanitäärisistä syistä, eli turvapaikanhakijana tai pakolaisena.
Etuustilastojen ulkopuolelle jää paljon tietoa maahanmuutosta ilmiönä. Maahanmuuttaneiden sosiaaliturvaa ja etuuksien käyttöä tutkitaan, jotta sosiaaliturvaa ja kotoutumista voidaan kehittää ja epäkohtia korjata.
Artikkeliin on haastateltu Kelan tutkimuspäällikköä Signe Jauhiaista.
Lisää aiheesta
Maahan muuttaneiden työllisyys on kasvanut vauhdilla – näin se näkyy Suomen taloudessa
