Sosiaalibarometri 2025
Sosiaalibarometri on SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n vuotuinen ajankohtaisselvitys, jossa tarkastellaan hyvinvoinnin, palvelujen ja palvelujärjestelmän tilaa ja kehityssuuntia.
Sosiaalibarometrin tavoitteena on nostaa ajankohtaiset havainnot ja arviot yhteiskuntapoliittiseen keskusteluun ja palvelujärjestelmän kehittämiseen. Pitkän tähtäimen tavoitteina on tukea tuotetulla tiedolla eri hyvinvointipalveluista vastaavien tahojen yhteistoiminnan vahvistumista.
Tutkimusaineisto kerätään sähköisillä kyselyillä ja analysoidaan käyttäen kvantitatiivisia menetelmiä. Kelasta vastaajina ovat esim. asiakkuus- ja etuuspalvelujen tulosyksiköiden johtajat, yksikön päälliköt, keskuksen päälliköt ja ryhmäpäälliköt sekä otos ratkaisuasiantuntijoista ja palveluneuvojista.
Tutkimuskohteina ovat tänä vuonna Kelan palvelut, sairausvakuutuksen ja perustoimeentulotuen toimivuus.
Tutkimuskysymykset ovat:
- Miten arvioidaan Kelan palvelujen ja asiakaspalveluprosessin toimivuutta ja miten nämä ovat muuttuneet kahden viime vuoden aikana?
- Millaisia kehittämistarpeita sairausvakuutusjärjestelmässä nähdään?
- Millaisia vaikutuksia sosiaaliturvan leikkauksilla on havaittu asiakkaisiin?
- Onko täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen myöntämisessä tapahtunut muutoksia?
- Miten arvioidaan perustoimeentulotuen perusosan alentamista ja asiakkaiden ohjausta?
Tutkijat
- Antti Teittinen, vastuututkija
- Aliisa Palanne
Ohjausryhmä: Hennamari Mikkola, Sari Miettinen, Kirsi Airaksinen.
Hankkeen kesto
1.1.–30.6.2025
Hankkeen tuloksia
Sosiaalibarometri 2025 tarkastelee hyvinvointialueiden tilaa, sosiaaliturvan muutoksia ja hyvinvointivaltion kehityssuuntia 2030-luvulle. Raportti perustuu 1352 hyvinvointialueiden ja Kelan työntekijän asiantuntija-arvioihin. Sote-uudistuksen tavoitteista parhaiten on toteutunut yhdenvertaisten ja laadukkaiden palvelujen sekä ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden turvaaminen, mutta alueelliset erot ovat suuria. Palvelujen saatavuudessa, saavutettavuudessa ja erityisesti hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisessa on edelleen merkittäviä haasteita. Talouden sopeuttamistoimet ovat johtaneet palvelujen karsintaan, henkilöstön vähentämiseen ja palvelukriteerien kiristymiseen, mikä näkyy erityisesti ikääntyneiden, vammaisten ja mielenterveys- ja päihdekuntoutujien palveluissa. Sosiaaliturvan leikkaukset ja etuuksien kiristykset ovat heikentäneet pienituloisten toimeentuloa, lisänneet vuokrarästejä ja ruoka-avun tarvetta. Järjestöjen rooli palvelujen täydentäjänä on kasvanut, mutta niiden resurssit ovat samaan aikaan vähentyneet. Tulevaisuudessa korostuvat yksilön ja omaisten vastuu hyvinvoinnista, mutta julkisen sektorin rooli peruspalvelujen turvaajana on yhä keskeinen.
