Ketkä mukaan perustulokokeiluun – ja mistä rahat?

Taloustutkimus teki keväällä Kelan toimeksiannosta kyselytutkimuksen, joka kartoitti väestön mielipiteitä siitä, miten hallituksen suunnittelema perustulokokeilu tulisi toteuttaa. Vastaajilta kysyttiin mielipidettä mm. siitä, mitä väestöryhmiä kokeiluun tulisi sisällyttää, kuinka laaja kokeilun tulisi alueellisesti olla ja mistä mahdolliseen pysyvään perustulojärjestelmään tarvittavat varat tulisi ottaa.

Väestöryhmien kohdalla kolme eniten kannatusta saanutta ryhmää olivat peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea saavat työttömät (45 % vastaajista oli sitä mieltä, että heidät tulisi ottaa mukaan kokeiluun), pitkäaikaissairaat (37 %) ja omaishoitajat (36 %). Vastaavasti vähiten kannatusta saivat ulkomailla asuvien suomalaisten mukaan ottaminen (5 % vastaajista kannatti heidän mukaan ottamistaan), työnantajayrittäjät (12 %) ja maahanmuuttajat, joilla ei ole Suomen kansalaisuutta (12 %).

Perustulokokeiluun halutaan mukaanpitkäaikaistyöttömät, pitkäaikaissairaatja omaishoitajat.

Perustulokokeilua suunnitteleva tutkimusryhmä otti esiselvityksessään(Avautuu uuteen välilehteen) lähtökohdaksi, että perustulokokeiluun otetaan mukaan koko aikuisikäinen väestö, eläkeläiset pois lukien. Tosin tutkimusryhmä piti mahdollisena, että rajauksia kohderyhmään joudutaan tekemään esimerkiksi iän ja tulojen perusteella.

Kansa kannattaa valtakunnallista kokeilua

Kokeilun alueellisen laajuuden kohdalla suurin osa (61 %) vastaajista oli sitä mieltä, että kokeilu tulisi suorittaa valtakunnallisesti. Pelkkiä paikallisia kokeiluja kannatti 28 prosenttia vastaajista. Näiden kahden yhdistelmää, jossa kokeilussa olisi valtakunnallinen ”palikka” yhdistettynä paikallisiin kokeiluihin sai vain vähän kannatusta (9 % vastaajista). Ei osaa sanoa -vastauksia tuli 2 prosenttia.

Perustulokokeilua suunnitteleva tutkimusryhmä päätyi suosittelemaan yhdistelmäotantaa, jossa valtakunnallinen otanta yhdistettäisiin alueelliseen. Valtakunnallisen otannan avulla on mahdollista tuottaa yleistettävää tietoa, kun taas alueellinen otanta tuottaisi tietoa ulkoisvaikutuksista eli siitä, kuinka ihmiset mahdollisesti muuttavat käyttäytymistään, jos samalla alueella suurempi joukko ihmisistä saa perustuloa.

Rahat harmaasta taloudesta

Jos perustulokokeilu päätetään muuttaa pysyväksi osaksi suomalaista sosiaaliturvajärjestelmää, niin kysymys kuuluu: miten perustulo rahoitetaan? Mahdollisen perustulojärjestelmän rahoituksen kohdalla vastaajille tarjottiin erilaisia vaihtoehtoja (ks. Kuvio). Ylivoimaisesti suosituimmaksi rahoitusmuodoksi osoittautui harmaan talouden kitkeminen. Kyselyn toteuttamisen aikana uutisvirtaa hallitsi kohu niin sanotuista Panaman papereista, millä saattaa olla vaikutusta vastausten jakautumiseen.

Kaksi seuraavaksi suosituinta rahoitusvaihtoehtoa ovat perinteisempiä, eli pääoma- ja/tai ansiotuloverotusta kiristämällä. Erityisen perustuloveron käyttöönotto ei saa suurta kannatusta.

 

Kansan evästykset päättäjille ovat siis pähkinänkuoressa seuraavat: perustulokokeiluun mukaan ainakin pitkäaikaistyöttömiä, pitkäaikaissairaita ja omaishoitajia; kokeilu valtakunnalliseksi, ja jos järjestelmästä tehdään pysyvä, niin rahat siihen on hankittava harmaata taloutta kitkemällä.

Ilpo Airio
erikoistutkija, Kela
etunimi.sukunimi@kela.fi