Osallistumistulo voisi ehkäistä nuorten syrjäytymistä

Nuorten palveluita ja etuuksia on uudistettava heidän tarpeidensa ehdoilla.

Koulutuksen, harjoittelun ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten eli NEET-nuorten* määrä on Suomessa lisääntynyt huolestuttavasti. Teemme tuoreessa selvityksessä(Avautuu uuteen välilehteen) useita ehdotuksia syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja nuorten osallistumismahdollisuuksien edistämiseksi.

Työelämästä syrjäytymisen syyt ovat moninaisia. Toisin kuin julkisessa keskustelussa usein väitetään, kysymys ei ole nuorten laiskuudesta tai saamattomuudesta. Työllistymisen näkökulmasta vaikeassa tilanteessa ovat esimerkiksi nuoret, joiden opiskelu- tai työkyky on alentunut. Eurofoundin (2016) raportin(Avautuu uuteen välilehteen) mukaan Suomessa NEET-statuksen taustalla on 18 prosentilla sairaus tai vamma.

Jokaisella nuorella on oikeus osallistua yhteiskuntaan

Jokaiselle nuorelle tulisi taata mahdollisuudet osallistua yhteiskuntaan. Yhdenvertaisuuden lisäämisen näkökulmasta nykyinen etuus- ja palvelujärjestelmämme kaipaa uudistamista. Esimerkiksi yhä useampi osatyökykyinen nuori on päässyt opiskelemaan Kelan tukemana, mutta opiskelujen päättymisen jälkeen toimeentulon turvaa joudutaan valitettavan usein hakemaan pysyvästä työkyvyttömyyseläkkeestä.

Nuorten osallisuuden edistäminen vaatii sitä, että uudistamme palveluita ja etuuksia nuorten tarpeiden ja haasteiden ehdoilla. Tämä edellyttää monialaista yhteistyötä sekä palveluiden ja etuuksien yhteensovittamista.

Ehdotamme yhtenä keinona edistää nuorten osallisuutta ja ehkäistä syrjäytymistä alle 25-vuotiaille nuorille suunnattua osallistumistuloa.

Osallistumistuloa maksettaisiin eri tasoilla: perustasolla tuen taso määräytyisi perustoimeentulotuen mukaan ja aktiivitasolla nykyisen työmarkkinatuen tason mukaan. Korotettu taso voisi olla tarkoitettu niille nuorille, joiden opiskelu- ja työkyky on alentunut ja jotka ovat erityisten tukitoimien tarpeessa.

Mahdollinen korotettu osallistumistulo olisi takuueläkkeen tasolla. Opiskelun ja työelämään osallistumisen, jos edellytyksiä tähän on, tulisi olla aina ensisijaista eläkkeeseen nähden.

Korotettu tuki voisi tulla kyseeseen esimerkiksi tilanteessa, jossa alle 25-vuotias nuori on jo saanut opiskeluun kuntoutusrahaa ja opinnot ovat päättyneet, mutta nuorella on vaikeuksia työllistyä työmarkkinoille. Tutkimuksen mukaan nuoren kuntoutusrahan päätyttyä hyvin moni nuori päätyy työkyvyttömyyseläkkeen tai toimeentulotuen saajaksi.

Kokonaisvaltaista nuorten kohtaamista

Osallistumistuloon liittyvät nuorten palvelut kannustaisivat nuoria opiskeluun ja työhön. Selvityksen ehdotuksissa monialaisella palvelupisteellä olisi tärkeä rooli (ks. kuvio 1). Tärkeä kysymys on se, miten tukipalvelua tarjoavaan yksikköön voitaisiin koota riittävä asiantuntemus ja resurssit koordinoida nuorten ohjaamista opiskelua ja työllistymistä tukeviin palveluihin mukaan lukien Kelan kuntoutuspalvelut.

Tukipalvelua suunniteltaessa tulisikin hyödyntää nykyisten kuntien Ohjaamoiden osaamista kokonaisvaltaisesta nuorten kohtaamisesta. Maakuntien tukipalvelua tarjoavia ”ohjaamoita” ei tule kuitenkaan sekoittaa kuntien vapaaehtoisuuteen perustuviin Ohjaamoihin. Matalan kynnyksen ohjaustoimintaa tarvitaan jatkossakin.

Vaikuttavuuden arvioinnin tulisi olla keskeinen osa osallistumistuloon liittyvän palvelumallin kehittämistä. Osallistumisen muotojen pitkäaikaista vaikuttavuutta tulisi aina arvioida suhteessa alkuperäisiin tarpeisiin.

Jos arvioinnissa osoittautuu, että yksi tai useampi osallistumisen muoto ei johda tehokkaasti työelämään tai opiskelujen pariin, tulee osallistumisen muotoja päivittää muotoilemalla niitä uudelleen ja kokeilemalla niiden toimivuutta vaiheittain. Näitä tiedolla johtamisen malleja voitaisiin kehittää hyödyntämällä nykyistä aktiivisemmin rekisteritietoja ja tekoälyä.

Lähde: Nuorten osallisuuden edistäminen. Selvitysmiehen raportti. (Avautuu uuteen välilehteen)

Kirjoittajat

Heikki Hiilamo
professori, VID Specialized University, Helsingin yliopisto

Karoliina Koskenvuo
tutkimustiimin päällikkö, Kela

Tapio Räsänen
tutkija, Kela

Jussi Pyykkönen
analyytikko, Me-säätiö

Anne Määttä
erityisasiantuntija, Diak

Sanna Aaltonen
erikoistutkija, Nuorisotutkimusverkosto / Nuorisotutkimusseura

Lue lisää

Eurofound (2016) Exploring the diversity of NEETs.(Avautuu uuteen välilehteen) Luxembourg, Publications Office of the European Union.

Hiilamo H, Määttä A, Koskenvuo K, Pyykkönen J, Räsänen T, Aaltonen S. Nuorten osallisuuden edistäminen. Selvitysmiehen raportti.(Avautuu uuteen välilehteen)

Koskenvuo, K., Hytti, H. & Autti-Rämö, I. (2011) Seurantatutkimus nuorten kuntoutusrahasta ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisestä. Kuntoutus 3/2011, 22-30.

*NEET = not in education, employment or training