Tyypin 2 diabeteslääkkeiden kulutus lähes ennallaan

Vaikuttaa siltä, että korvaustason alentaminen ei ole juuri vähentänyt tyypin 2 diabeteslääkkeiden käyttöä. Lääkeryhmien välillä on kuitenkin eroja.

Vuoden 2017 alusta tyypin 2 diabeteslääkkeet siirrettiin 100 %:n korvausluokasta alempaan, 65 %:n erityiskorvausluokkaan.

Tarkastelimme aiemmassa blogissamme(Avautuu uuteen välilehteen) näiden lääkkeiden käytön kehitystä ajalla 1.1.2014–1.4.2017 Kelan lääkekorvaustilastojen perusteella. Loppuvuodesta 2016 asiakkaat olivat ennakoineet järjestelmän muuttumista ja hankkineet tyypin 2 diabeteslääkkeitä merkittävästi varastoon, minkä vuoksi käytössä tapahtuneita muutoksia oli vaikea arvioida alkuvuoden tietojen avulla.

Nyt esitämme kulutustiedot elokuuhun 2017 saakka.

Tammi–elokuussa 2017 tyypin 2 diabeteslääkkeiden kulutus oli noin 76 miljoonaa määriteltyä vuorokausiannosta (Defined Daily Dose, DDD), kun vastaavana aikana vuonna 2016 kulutus oli 77 miljoonaa annosta (Kuvio 1). Kulutus oli siten laskenut noin yhden prosentin.

Kuvio 1. Tyypin 2 diabeteslääkkeiden kulutus määriteltyinä vuorokausiannoksina (DDD) vuosikolmanneksittain vuosina 2014–2017.

Tyypin 2 diabeteslääkkeiden korvaustason alentaminen nostaa itse maksettavaa osuutta eniten niillä henkilöillä, jotka käyttävät uudempia ja hinnaltaan kalliimpia tyypin 2 diabeteslääkkeitä. Siksi erityisesti näissä lääkeryhmissä kohonnut omavastuu saattaa lisätä riskiä lääkkeiden käyttämättä jättämiselle.

Tammi–elokuun aikana kulutus vähentyi suhteellisesti eniten GLP-1-analogien ryhmässä, noin 9 % (300 000 DDD) (kuvio 2). Myös gliptiinien kulutus vähentyi noin 5 % (830 000 DDD) ja yhdistelmävalmisteiden kulutus noin 6 % (450 000 DDD). Yhdistelmävalmisteista käytetyimpiä ovat metformiinin ja gliptiinin yhdistelmät.

SGLT-2-estäjien kulutus sen sijaan on kasvanut merkittävästi (kuvio 2), 101 % (3 milj. DDD). Kasvua selittää SGLT2-estäjien tulo erityiskorvattaviksi alkuvuodesta 2016, jolloin niiden korvaustaso nousi peruskorvauksen 40 %:sta 65 %:iin. Onkin mahdollista, että muiden tyypin 2 diabeteslääkkeiden käytön vähentyminen selittyy osin sillä, että niiden sijaan on alettu käyttää SGLT2-estäjiä.

Kuvio 2. Uudempien tyypin 2 diabeteslääkkeiden kulutus vuosikolmanneksittain vuosina 2014–2017.

Lääkkeiden ostaminen toimeentulotuen maksusitoumuksella yleistynyt

Perustoimeentulotuki siirtyi kunnilta Kelaan vuoden alussa. Siirron myötä lääkkeiden ostaminen toimeentulotuen maksusitoumuksella on lisääntynyt, mikä on parantanut tilastojen kattavuutta (kuva 3). Jälkikäteen toimeentulotuesta korvatuista lääkeostoista ei ole tilastotietoa.

Maksusitoumuksen käyttö on yleistynyt kaikissa tarkastelemissamme lääkeryhmissä. Tyypin 2 diabeteslääkkeitä maksusitoumuksella ostaneita oli elokuussa 2017 noin 1,6 kertaa enemmän ja insuliineja ostaneita 1,8 kertaa enemmän kuin vuotta aiemmin. Esimerkiksi epilepsialääkkeillä vastaava kasvu oli 1,9-kertainen ja Parkinsonin taudin lääkkeillä 1,5-kertainen.

Tilastotietojen lisäksi tarvitaan vielä yksilötason tarkastelua siitä, miten korvaustason muutos on vaikuttanut tyypin 2 diabeteslääkkeiden käyttöön ja toimeentulotuesta katettuihin diabeteslääkeostoihin.

Kuvio 3. Toimeentulotuen maksusitoumuksella lääkkeitä ostaneiden henkilöiden lukumäärä kuukausittain eräissä lääkeryhmissä indekseinä (01/2014=100, alustavia tietoja).

Terhi Kurko
erikoistutkija, Kela

Katri Aaltonen
tutkija, Kela

Hanna Rättö
tutkija, Kela

Jaana Martikainen
tutkimuspäällikkö, Kela

etunimi.sukunimi@kela.fi

Lue lisää:

Kurko T, Martikainen J, Rättö H, Aaltonen K. Tyypin 2 diabeteslääkkeiden korvaustasoa alennettiin – mitä tiedetään vaikutuksista?(Avautuu uuteen välilehteen) Kelan tutkimusblogi. 20.6.2017.