Lakimuutoksen tavoite toteutui: nuoret pääsevät vammaistuelle aiempaa helpommin
Tilastotarkastelut osoittavat, että 16 vuotta täyttäneen perusvammaistuen saajamäärä on kasvanut merkittävästi vuoden 2015 lakimuutoksen jälkeen. Kasvu näkyy erityisesti nuorilla, jotka saavat vammaistukea mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden perusteella.
Laki vammaisetuuksista muuttui 1.6.2015 alkaen (HE 255/2014(Avautuu uuteen välilehteen)). Muutoksen tavoitteena oli yhdenmukaistaa tapaa, jolla erityiskustannuksia eri vammaisetuuksissa huomioidaan. Muutoksen jälkeen laki painottaa aiempaa enemmän hakijan tuen tarvetta kuin vammasta tai sairaudesta aiheutuvia erityiskustannuksia.
Lakimuutoksen jälkeen 16 vuotta täyttäneiden vammaistuen saaminen ei enää edellytä jatkuvia erityiskustannuksia: tuen saamiseksi riittää toimintakyvyn heikentyminen ja sairaudesta tai vammasta aiheutuva olennainen haitta. Lakimuutoksen arvioitiin helpottavan mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöistä kärsivien nuorten pääsyä vammaistuen piiriin ja sitä kautta tukevan nuorten opiskelua, työllistymistä ja työssäkäyntiä.
Saajamäärä kasvoi merkittävästi lakimuutoksen jälkeen
Ajallisen tarkastelun kautta voidaan selvittää vammaistuen saajamäärissä tapahtunutta kehitystä ja lakimuutoksen tavoitteiden toteutumista. Tässä Tutkimusblogissa tarkastelemme kehitystä vammaistuen saajien lukumäärissä ennen ja jälkeen vuoden 2015 lakimuutoksen. Keskitymme etenkin 16–24-vuotiaisiin nuoriin ja mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöihin.
Kuviossa 1 näkyy kehitys vammaistuen saajissa tasoittain ennen ja jälkeen lakimuutoksen vuosina 2014–2018. 16 vuotta täyttäneen perusvammaistukea saavien lukumäärä kasvoi huomattavasti lakimuutoksen jälkeen (1.6.2015). Korotettua ja ylintä tukea saavien lukumäärät taas ovat tarkastelujaksolla hieman laskeneet.
Vuoden 2014 alussa 16 vuotta täyttäneen perusvammaistukea sai 2 237 henkilöä, korotettua tukea 4 738 ja ylintä tukea 2 461 henkilöä. Vuoden 2018 alun vastaavat lukumäärät olivat 5 534, 4 423 ja 2 333.
Kuvio 1.
Ikäryhmittäiset tarkastelut kuviossa 2 osoittavat, että kasvua perusvammaistuen saajamäärissä on tapahtunut kaikissa ikäryhmissä, mutta erityisesti yhä useampi 16–24-vuotias nuori on lakimuutoksen jälkeen päässyt perusvammaistuen piiriin.
Vuoden 2014 alussa tukea sai 162 nuorta ja vuoden 2016 alussa 1 066 nuorta. Vuoden 2018 alussa saajien lukumäärä oli jo 2 069.
Kuvio 2.
16–24-vuotiailla nuorilla lakimuutos on kasvattanut erityisesti mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden perusteella perusvammaistukea saavien määrää (F-ryhmä).
Saajamäärien lisääntyminen näkyy hieman myös hermoston sairauksien (G-ryhmä), synnynnäisten epämuodostumien ja kromosomipoikkeavuuksien (Q-ryhmä) ja muiden sairausdiagnoosien (ryhmä Muut) perusteella myönnetyissä perusvammaistuissa. (Kuvio 3.)
Kuvio 3.
Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden pääryhmässä perusvammaistukea saavien määrä on lisääntynyt erityisesti psyykkisen kehityksen häiriöiden (F80–89), lapsuus- tai nuoruusiässä alkavien käytös- ja tunnehäiriöiden (F90–98) ja älyllisen kehitysvammaisuuden (F70–79) perusteella tukea saavilla. (Kuvio 4.)
Kuvio 4.
F-ryhmä:
F20–F29 Skitsofrenia, skitsotyyppinen häiriö ja harhaluuloisuushäiriöt
F30–F39 Mielialahäiriöt
F40–F48 Neuroottiset, stressiin liittyvät ja somatoformiset häiriöt
F70–F79 Älyllinen kehitysvammaisuus
F80–F89 Psyykkisen kehityksen häiriöt
F90–F98 Tavallisesti lapsuus- tai nuoruusiässä alkavat käytös- ja tunnehäiriöt
Tarkastelujen mukaan lakimuutos on selvästi helpottanut mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöistä kärsivien nuorten pääsyä vammaistuen piiriin.
Toinen kysymys on se, missä määrin tavoitteet nuorten työllistymisen ja työssäkäynnin tukemisesta ovat toteutuneet. Yhä useampi osatyökykyinen nuori on päässyt vammaistuen piiriin ja opiskelemaan Kelan tukemana, mutta samaan aikaan työkyvyttömyyseläkettä saavien nuorten osuudet ovat kasvaneet(Avautuu uuteen välilehteen).
Muun muassa aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt (ADHD) työkyvyttömyyseläkkeen perusteena ovat nuorilla yleistyneet, ja tarkempi selvitys kehityksen taustalla olevista tekijöistä on tarpeen.
Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt näkyvät myös lasten vammaistuissa. Kelan tilastokatsauksen(Avautuu uuteen välilehteen) mukaan yhä useampi lapsi saa alle 16-vuotiaan vammaistukea psyykkisen kehityksen häiriön perusteella.
Karoliina Koskenvuo
tutkimustiimin päällikkö, Kela
Maria Valaste
erikoistutkija, Kela
Tapio Räsänen
tutkija, Kela
Marjo Pyy-Martikainen
matemaatikko, Kela
etunimi.sukunimi@kela.fi
