Vanhempien mielestä 1,5–2 vuotta on sopiva ikä lapselle aloittaa kodin ulkopuolisessa hoidossa
Sopiva varhaiskasvatuksen aloitusikä herättää usein vahvasti tunnepitoista keskustelua, jota värittää omat tai muiden kokemukset esimerkiksi varhaiskasvatuksen laadusta. Monessa perheessä se, missä vaiheessa lapsi aloittaa kodin ulkopuolisessa hoidossa, määrittyy usein vanhempien työmarkkina-aseman sekä perheen ja lapsen yksilöllisten tekijöiden mukaan. Ajankohdan valinnassa voivat taustalla kuitenkin vaikuttaa vahvasti myös käsitykset ja uskomukset niin varhaiskasvatuksen laadusta kuin sopivasta päivähoidon aloitusiästä.
Hallitusten tavoitelistalla on jo pitkään ollut naisten, erityisesti äitien, työssäkäynnin lisääminen. Yksi pohdinnan alla olevista tekijöistä ovat kotihoidon tukeen tehtävät ratkaisut, sekä varhaiskasvatuspalvelujen kyky vastata perheiden tarpeisiin. Kotihoidon tuen avulla perheet voivat hoitaa lapsiaan kotona aina siihen asti, kunnes perheen nuorin lapsi on 3-vuotias. Vaikka lyhyiden kotihoidon tukijaksojen osuus on lisääntynyt ja vastaavasti pitkien jaksojen osuus vähentynyt (mediaani 13 kk), käyttää valtaosa perheistä kotihoidon tukea ainakin jonkin aikaa (ks. esim. Miettinen ja Saarikallio-Torp 2019). Julkisessa keskustelussa äitejä herkästi syyllistetään kotihoidon tukijaksojen ketjuttamisesta, vaikka tutkimusten mukaan näin tekevät äidit ovat yhä harvemmassa (Räsänen ym. 2020). Tosiasia kuitenkin on se, että valtaosa kotihoidon tukea käyttävistä vanhemmista on äitejä (Haataja ja Juutilainen 2014).
Kysyimme vastikään pienten lasten vanhemmilta mielipiteitä siitä, minkä ikäisenä lapsi on valmis aloittamaan kodin ulkopuolisessa hoidossa. Kysely toteutettiin Kelan tutkimuksessa vuodenvaihteessa 2019–2020. Kyselyyn vastasi yhteensä 1 202 äitiä ja 825 isää. Kyselyn vastausaste oli äideillä 42 prosenttia ja isillä 28 prosenttia. Kyselyhetkellä vanhemmilla on vähintään yksi 3–30 kuukauden ikäinen lapsi. Kyselyn kohteena olleet vanhemmat ovat siis juuri siinä elämäntilanteessa, jossa lapsen varhaiskasvatuksen aloitusta joko suunnitellaan tai lapsi on vastikään aloittanut päivähoidossa.
Vanhempien mielestä puolitoista vuotta sopiva ikä aloittaa kodin ulkopuolisessa hoidossa
Kyselyn tulosten mukaan (kuvio 1) yleisimmin vanhemmat pitävät lapsen 1,5–2 vuoden ikää sopivana ikänä aloittaa kodin ulkopuolisessa hoidossa. Äideistä 42 prosenttia ja isistä 39 prosenttia on tätä mieltä. Isät ovat jonkin verran äitejä valmiimpia laittamaan lapsen kodin ulkopuoliseen hoitoon lapsen ollessa 1,5-vuotias tai sitä nuorempi. Äitivastaajista neljännes ja isävastaajista selvästi runsas kolmannes pitää 1,5-vuotiasta ja sitä nuorempaa lasta valmiina päiväkotiin. Kuitenkin vain harva, 3-5 %, katsoo alle vuoden ikäisen lapsen vielä olevan valmis päivähoitoon. Nykyisen järjestelmän mukaan vanhempainvapaa päättyy lapsen ollessa noin 9–10 kuukauden ikäinen.
Lähes kolmannes pienten lasten äideistä on sitä mieltä, että lapsen tulisi olla vähintään 2,5-vuotias aloittaessaan kodin ulkopuolisessa hoidossa. Isistäkin noin neljännes on tätä mieltä. Vähintään 3 vuoden ikää pitää sopivana ikänä peräti vajaa viidennes äideistä, isistä jonkin verran vähemmän, 14 prosenttia. Vain harvat vanhemmat ovat sitä mieltä, että lapsen tulisi aloittaa kodin ulkopuolisessa hoidossa vasta esikouluikäisenä.
Kuvio 1. ’Minkä ikäisenä lapsi on mielestäsi valmis menemään kodin ulkopuoliseen hoitoon?’
Koulutetut vanhemmat valmiimpia viemään lapsen varhemmin varhaiskasvatukseen
Koulutusryhmien väliset erot ovat äitien kohdalla tilastollisesti merkitseviä ja suurempia kuin isillä (kuvio 2). Korkeakoulutetut äidit ovat jonkin verran valmiimpia laittamaan lapsen päivähoitoon nuorempana kuin matalammin koulutetut äidit.
Vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista äideistä vajaa kolmannes on sitä mieltä, että 1,5-vuotias ja sitä nuorempi lapsi on valmis aloittamaan varhaiskasvatuksessa, kun vastaava osuus perus- tai toisen asteen tutkinnon suorittaneilla äideillä on 20 prosenttia.
Matalasti koulutetut äidit taas ovat muita äitejä useammin sitä mieltä, että lapsen tulisi olla vähintään 2,5-vuotias aloittaessaan varhaiskasvatuksessa. Perus- tai toisen asteen tutkinnon suorittaneista äideistä lähes 40 prosenttia on sitä mieltä, että sopiva aloitusikä kodin ulkopuolisessa hoidossa on 2,5 vuotta tai sitä korkeampi. Korkeasti koulutetuista äideistä viidennes on tätä mieltä. Lisäksi yllättävän iso osa matalasti koulutetuista äideistä, 22 prosenttia, pitää vasta lapsen 3 vuoden ikää sopivana ikänä aloittaa varhaiskasvatuksessa. Vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista äideistä vain joka kymmenes on tätä mieltä. Isien kohdalla ei ole suuria eroja koulutusryhmien välillä.
Kuvio 2. Äitien ja isien näkemyksiä sopivasta iästä aloittaa kodin ulkopuolisessa hoidossa, vanhemman koulutuksen mukaan (%).
Monilapsiset vanhemmat pitäisivät lapset pidempään kotona
Perheen lapsiluvulla on myös merkitystä sen kannalta, mitä vanhemmat ajattelevat sopivasta lapsen varhaiskasvatuksen aloitusiästä. Yksilapsiset äidit ovat muita useammin valmiita laittamaan 1,5-vuotiaan ja sitä nuoremman lapsen varhaiskasvatukseen. Heistä runsas neljännes (26%) oli tätä mieltä, kun vastaava osuus muilla äideillä oli noin 20 prosenttia. Monilapsisten perheiden äidit taas ovat muita selvästi useammin sitä mieltä, että lapsen tulisi olla vähintään 3-vuotias aloittaessaan kodin ulkopuolisessa hoidossa. Äideistä, joilla on vähintään neljä lasta lähes puolet (47 %) on tätä mieltä. Vastaava osuus 1-lapsisista äideistä on 10 prosenttia. Isien näkemykset ovat samansuuntaisia kuin äitien, myös isillä halu siirtää lapsen päivähoidon aloitusta myöhemmäksi kasvoi lapsiluvun myötä.
Kuvio 3. Äitien ja isien näkemyksiä sopivasta iästä aloittaa kodin ulkopuolisessa hoidossa, perheen lapsiluvun mukaan (%).
Vastaako järjestelmä perheiden toiveita?
Vanhempien käsitykset lapsen sopivasta varhaiskasvatuksen aloitusiästä voivat kätkeä sisälleen monenlaista. Osa perheistä pitää tärkeänä hoitaa lasta mahdollisimman pitkään kotona, osa perheistä taas pitää tärkeänä, että lapsi osallistuu varhaiskasvatukseen. Joillekin kyse on ennen kaikkea taloudellisesta toimeentulosta ja työmarkkinoille hakeutumisesta.
Suomalaisvanhempien näkemykset lapsen sopivasta iästä aloittaa päivähoidossa ovat varsin yhdenmukaisia kotihoidon tuen käyttöä koskevien tietojen kanssa. Enemmistö perheistä käyttää kotihoidon tukea siihen asti, kunnes lapsi on noin 1,5–2-vuotias. Kelan Äitiyspakkaus- ja perhevapaakyselyn mukaan vain hyvin harva on valmis viemään lapsen päivähoitoon alle 1-vuotiaana, eli siinä vaiheessa, kun ansiosidonnainen vanhempainvapaa päättyy. Tuoreen kyselyn perusteella 1,5–2 vuotta pidetään myös sopivimpana ikänä lapselle aloittaa päivähoidossa.
Onkin oletettavaa, että kotihoidon tukeen mahdollisesti ehdotettavat leikkaukset kohtaavat vastustusta pienten lasten vanhempien taholta, ainakin, jos tukijakson kestoon ollaan ehdottamassa merkittävää lyhennystä (vrt. Saarikallio-Torp ym. 2020). Monet vanhemmat myös käyttävät kotihoidon tukea ikään kuin vanhempainvapaan jatkeena, kun noin 10 kuukauden ikäistä pienokaista ei vielä haluta viedä päivähoitoon.
Matalammin koulutettujen äitien näkemys sopivasta päivähoidon aloitusiästä on selvästi korkeampi kuin muiden äitien. Aikaisempien tutkimusten mukaan kotihoidon tukea käyttävät pisimpään ne äidit, joiden työmarkkina-asema on heikko tai joilla ei ole työpaikkaa, johon palata (Räsänen ym. 2019). Onkin mahdollista, että heikon työmarkkina-aseman lisäksi taustalla vaikuttavat myös asenteelliset tekijät sekä käsitykset siitä, mikä on sopiva ikä lapsen aloittaa kodin ulkopuolisessa hoidossa sekä esimerkiksi varhaiskasvatuksen laadusta.
Miia Saarikallio-Torp
tutkija, Kela
Anneli Miettinen
tutkija, Kela
Twitter: @AnMiettinen(Avautuu uuteen välilehteen)
etunimi.sukunimi@kela.fi
Kirjallisuus:
Haataja A ja Juutilainen V-P (2014). Kuinka pitkään lasten kotihoitoa? Kuinka pitkään lasten kotihoitoa? Selvitys äitien lastenhoitojaksoista kotona 2000-luvulla. Helsinki: Kela, Työpapereita 58/2014.
Miettinen A ja Saarikallio-Torp (2019). Joustoja, kiintiöitä, valinnanvapautta? Tutkimuksen näkökulmia perhevapaiden jakamiseen. Esitys Perhevapaat uusiksi – mutta miten? -seminaarissa, Helsinki: Kela 13.3.2019.
Saarikallio-Torp M, Miettinen A ja Heinonen H-M (2020). Kotihoidon tuen kannatus edelleen vahvaa – asenteet leikkaamista kohtaan kuitenkin lieventyneet. Kelan tutkimusblogi 19.2.2020.
Räsänen T, Miettinen A ja Saarikallio-Torp M (2020). Äidin työmarkkina-asema vaikuttaa kotihoidon pituuteen. Talous ja Yhteiskunta 1/2020.
Räsänen T, Österbacka E, Valaste M ja Haataja A (2019). Lastenhoidon tukien vaikutus äitien osallistumiseen työmarkkinoille. Helsinki: Kela, Sosiaali- ja terveysturvan raportteja 14/2019.
