Hintojen nousun vaikutuksia lapsiperheköyhyyteen voidaan lieventää vain vähän lapsilisäjärjestelmän muutoksilla
Simuloinnin mukaan hintojen viimeaikainen nousu vei köyhyyteen noin 62 000 kotitaloutta ja nosti lasten köyhyysastetta yli 3 prosenttiyksikköä. Lapsilisän maltillinen 10 % korotus kompensoisi vain pienen osan ostovoiman heikkenemisestä pienituloisissa lapsiperheissä. Lapsilisän veronalaisuus sen sijaan nostaisi lapsiköyhyysastetta lisää noin 2,7 prosenttiyksikköä.
Vuoden 2021 joulukuussa lapsilisää maksettiin 535 576 perheelle, joissa elää yhteensä lähes miljoona lasta. Mikään muu säännöllinen etuus ei kohdistu näin laajasti väestöön.
Julkisuudessa on esitetty ehdotuksia lapsilisäjärjestelmän muuttamisesta. Tässä kirjoituksessa selvitämme, miten eräät ehdotetut muutokset vaikuttaisivat lapsiperheköyhyyteen.
Hintojen nousu on köyhdyttänyt 62 000 kotitaloutta
Hintojen nousu nosti köyhyysastetta yhteensä 2,5 prosenttiyksikköä. Nousu vastaa noin 62 000 kotitaloutta lisää köyhyydessä.
Kuvassa alla näkyy arvioitu köyhyysaste ja köyhien kotitalouksien määrät kotitaloustyypin mukaan maaliskuussa 2021 ennen Ukrainan sotaan ja energiakriisiin liittyvää hintojen nousua sekä maltillisesti arvioidun hintojen nousun jälkeen vuoden 2022 jälkipuoliskolla.
Kotitalouksien määrä viitebudjettiköhyyden ja kotitaloustyypin mukaan ennen Ukrainan sotaan liittyvää hintojen nousua ja sen jälkeen.
Köyhyysasteen nousu kohdistui erityisesti yhden aikuisen lapsiperheisiin (5,8 prosenttiyksikön nousu). Näistä kotitalouksista on hintojen nousun jälkeen 22 prosenttia köyhyysrajan alapuolella.
Konservatiivisesti arvioitu hintojen nousu tiputti köyhyyteen yhteensä noin 16 000 lapsiperhettä.
Toiseksi eniten hintojen nousu köyhdyttää yksin asuvien kotitalouksia. Nämä myös muodostavat valtaosan köyhistä kotitalouksista.
Viitebudjettiköyhyysaste kotitaloustyypeittäin ennen Ukrainan sotaan liittyvää hintojen nousua ja sen jälkeen.
Lukumme eroavat aikaisemmasta arviosta, koska uusin hintojen nousu on huomioitu.
Lapsilisäjärjestelmän muutoksilla potentiaali vain pieniin hinnan nousun kompensaatioihin
Julkisuudessa on esitetty lapsilisäjärjestelmän muutoksiksi muun muassa lapsilisän korotusta, lapsilisän yksinhuoltajakorotuksen korotusta, nykyisen sisaruskorotuksen poistoa ja lapsilisän verottamista.
Eniten yksittäisistä reformeista hintojen nousun vaikutuksia kompensoisi lapsilisän 10 % korotus. Reformi laskisi alle kouluikäisten lasten köyhyysastetta 0,44 prosenttiyksikköä ja isompien lasten 0,4 prosenttiyksikköä.
Lapsilisän yksinhuoltajakorotuksen 10 % korotus laskisi lapsiperheköyhyysastetta merkittävästi vähemmän, noin 0,1 prosenttiyksikköä.
Yhdistelmä lapsilisän ja sen yksinhuoltajakorotuksen korotuksesta laskisi lasten köyhyysastetta noin puoli prosenttiyksikköä, joka vastaa lähes 5 000 lasta.
Kaikista lapsista maksettava samansuuruinen lapsilisä – eli nykyisen sisaruskorotuksen poisto – nostaisi köyhyysastetta 0,7 ja 0,8 prosenttiyksikköä alle kouluikäisillä ja muilla lapsilla. Reformin yhdistäminen yksinhuoltajakorotuksen 10 % korotukseen ei kompensoisi lapsiperheköyhyyden nousua.
Lapsilisän veronalaisuus lisäisi merkittävästi lapsiperheköyhyyttä. Reformi nostaisi lasten köyhyysastetta 2,7 prosenttiyksikköä, joka vastaa noin 25 000 lasta lisää köyhyydessä. Veronalaisuus lisäisi erityisesti yhden aikuisen lapsiperheiden köyhyyttä.
Veronalaisuuden merkittäviä vaikutuksia selittää se, että etuuksia ja palkkatuloa kohdellaan eri tavoin verotuksessa. Etuustulon veroprosentti on korkeampi kuin palkkatulon ja palkkoihin kohdistuu useampia verovähennyksiä.
Taulukossa alla on listattu köyhyysasteet eri lapsilisäuudistuksilla, joita on aikaisemmin ehdotettu. Emme arvioi jo päätettyjä politiikkatoimien vaikutuksia, kuten ylimääräistä lapsilisää.
| Köyhyysaste ennen hintashokkia | Köyhyysaste hintashokin vaikutuksella | Lapsilisän 10 % korotuksella | YH-korotuksen 10 % korotuksella | Samansuuruisella lapsilisällä | Veronalaisella lapsilisällä | Lapsilisän ja YH-korotuksen korotuksella | YH-korotuksella ja samansuuruisella lapsilisällä | |
| Kaikki kotitaloudet | 9,5 % | 12,0 % | 11,9 % | 12,0 % | 12,1 % | 12,4 % | 11,9 % | 12,0 % |
| Kahden huoltajan perheet | 4,1 % | 5,5 % | 5,4 % | 5,5 % | 5,8 % | 6,3 % | 5,4 % | 5,8 % |
| YH-taloudet | 16,5 % | 22,3 % | 21,8 % | 22,0 % | 22,7 % | 26,4 % | 21,5 % | 22,4 % |
| Lapsiköyhyys 0-6v | 9,4 % | 12,8 % | 12,3 % | 12,7 % | 13,5 % | 15,5 % | 12,2 % | 13,4 % |
| Lapsiköyhyys 7-17v | 11,2 % | 14,4 % | 14,0 % | 14,3 % | 15,2 % | 17,1 % | 13,9 % | 15,1 % |
| Muutos, %-yks | Erotus, %-yks | |||||||
| Kaikki kotitaloudet | 2,50 | -0,06 | -0,02 | 0,07 | 0,41 | -0,08 | 0,05 | |
| Kahden huoltajan perheet | 1,41 | -0,13 | 0,00 | 0,24 | 0,75 | -0,13 | 0,24 | |
| YH-taloudet | 5,80 | -0,49 | -0,30 | 0,37 | 4,12 | -0,80 | 0,05 | |
| Lapsiköyhyys 0-6v | 3,43 | -0,44 | -0,10 | 0,69 | 2,67 | -0,54 | 0,61 | |
| Lapsiköyhyys 7-17v | 3,20 | -0,40 | -0,11 | 0,83 | 2,64 | -0,53 | 0,70 |
Köyhien määrä on yksi hyvän lapsilisäjärjestelmän mittari
Keskityimme tässä kirjoituksessa tilanteisin, joissa kotitalouden tulot ovat pienemmät kuin kohtuulliseen elämiseen vaadittava rahamäärä. Määritämme köyhyydeksi nämä tilanteet.
On huomioitava, että päättäjien on tasapainoteltava lapsiperheköyhyyden vähentämisen lisäksi monia muita tekijöitä lapsilisäjärjestelmän arvioinnissa. Näitä ovat muun muassa
- kustannukset
- kannustinvaikutukset työntekoon ja lastenhankintaan
- tulonjakovaikutukset
- yleinen järjestelmän hyväksyttävyys.
Emme arvioi näitä tekijöitä tässä kirjoituksessa. Kustannuksia on aikaisemmin arvioitu toisaalla.
Näin luvut laskettiin
Hintojen nousun laskelmat perustuvat varovaiseen arvioon kustannusten noususta maaliskuusta 2021:
- ruoka 12 prosenttia
- liikenne 15 prosenttia
- asuminen 8 prosenttia.
Kohtuullisen minimin budjetti perustuu aikaisemmin arvioituihin elämisen minimikustannuksiin erilaisissa kotitalouksissa.
Simuloinnissa käytimme mikrosimulaatiota ja vuoden 2019 väestöaineistoa, joka on kuvattu tarkemmin aikaisemmin. Laskelmat perustuvat tammikuun 2022 lainsäädäntöön ennen isompia muutoksia ja indeksikorotuksia.
Oletuksena on, että korkeampi tai matalampi lapsilisä ei vaikuta perustoimeentulotuen määrään.
Lapsilisän veronalaisuudella tarkoitetaan, että se on veronalaista ansiotuloa samalla tavalla kuin muut veronalaiset etuudet henkilöille, jolle etuus maksetaan.
Kirjoittajat
Aapo Hiilamo
erikoistutkija, Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö Itla
Twitter: @waapol
etunimi.sukunimi(at)itla.fi
Tapio Räsänen
tutkija, Kela
Twitter: @TapioRasanen
etunimi.sukunimi(at)kela.fi
Tuija Korpela
tutkija, Kela
etunimi.sukunimi(at)kela.fi
Susanna Mukkila
asiantuntija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
etunimi.sukunimi(at)thl.fi
Lauri Mäkinen
tohtoriopiskelija, Turun yliopisto
ljmaki(at)utu.fi
Tiina Ristikari
Tutkimusprofessori, Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö Itla
Twitter: @t_ristikari
etunimi.sukunimi(at)itla.fi
Lisätietoa
Erityisesti suurperheet köyhtyvät hintojen noustessa, Itlan blogi, 20.4.2022.
Sosiaaliturva ja lapsiköyhyys koronakriisissä, Kelan tutkimusblogi 22.6.2021.
Sosiaaliturvan stressitesti, Kela 18.5.2021.
Lapsiperheköyhyys data, Itlan lapsiperheköyhyyttä käsittelevä sivusto.
