Yhä useammalla perustoimeentulotukea saavalla kotitaloudella on ansiotuloja
Lähes joka kymmenes perustoimeentulotukea saava kotitalous saa ansiotuloja. Osuus on kasvanut vuodesta 2017. Ansiotulojen saaminen on yleistä erityisesti kotitalouksissa, joissa on kaksi aikuista.
Hyvän työllisyystilanteen vuoksi toimeentulotuen saajien määrää vähenee. Samalla ansiotuloja saavien toimeentulotukikotitalouksien määrä on kasvussa. Vuonna 2022 keskimäärin noin 9 prosentilla perustoimeentulotukea saavista kotitalouksista oli tuloinaan ansiotuloja, kun vuonna 2017 osuus oli 6 prosenttia.
Määrällisesti tämä tarkoittaa, että vuonna 2017 keskimäärin hieman alle 9 000 ja viime vuonna yli 11 000 kotitaloutta kuukaudessa sai sekä perustoimeentulotukea että ansiotuloja.
Pelkän tilastotiedon perusteella ei voida päätellä, onko kyse siitä, että yhä useampi aiemminkin perustoimeentulotukea saanut henkilö on alkanut saada myös ansiotuloja, vai siitä, että yhä useampi työssäkäyvä on alkanut tarvita perustoimeentulotukea. Se, että yhä useammalla perustoimeentulotukea saavalla kotitaloudella on tuloinaan ansiotuloja, voi johtua sekä parantuneesta työllisyystilanteesta että kasvaneista elinkustannuksista.
Vuosien 2018 ja 2019 välillä tapahtunut muutos johtuu todennäköisesti tulorekisterin käyttöönotosta. Aiemmin ilmoittamatta jääneet tai myöhemmin ilmoitetut ansiotulot ovat tulorekisten ansiosta paremmin ja ajantasaisemmin Kelan tiedossa, kun Kela tekee toimeentulotukipäätöksen.
Perustoimeentulotuen saajien työssäkäyntiä pidetään usein taloudellisesti kannattamattomana. Käytännössä työssäkäynti lisää tuensaajan käytettävissä olevia tuloja aina korkeintaan 150 euroa, sillä sen ylittävä osa vähentää maksettavan tuen määrää täysimääräisesti. Perustoimeentulotuen muodostama kannustinloukku onkin paikannettu yhdeksi nykyisen sosiaaliturvan kipukohdaksi.
Työttömyysturva ja asumistuki ovat yleisiä toimeentulotuen saajilla – muita etuuksia saadaan yhä harvemmin toimeentulotuen kanssa
Ansiotuloja yleisempi tulonlähde perustoimeentulotuen saajille on työttömyysetuus. Noin puolet perustoimeentulotukea saavista kotitalouksista saa työttömyysetuutta, joskin vuosien 2021–2022 välillä osuus laski lähemmäs 45 prosenttia.
Muita ensisijaisia etuuksia kuten sairauspäivärahaa, eläkettä tai opintotukea saavien osuus perustoimeentulotukea saavista kotitalouksista on laskenut jo pidempään. Asumistuen saajien osuus on pysynyt kutakuinkin ennallaan. Tarkempaa tietoa perustoimeentulotukea saavien kotitalouksien tulonlähteistä ja eri etuuksien päällekkäisyydestä löytyy tuoreesta vuosia 2019–2023 käsittelevästä perusturvan riittävyyden arviointiraportista.
Kolmannen kiinnostavan ryhmän perustoimeentulotuen saajista muodostavat ne kotitaloudet, jotka eivät saa lainkaan ensisijaisia etuuksia tai ansiotuloja. Näillä kotitalouksilla on tuloinaan perustoimeentulotuen lisäksi mahdollisesti vain muita verottomia tukia, kuten asumistukea, lapsilisää tai elatustukea. Tähän ryhmään kuuluvat ovat usein nuoria ja syy ensisijaisten etuuksien puutteelle voi olla esimerkiksi työttömyysturvan nuoria koskevat tiukemmat ehdot. Vaikka ryhmän osuus perustoimeentulotukikotitalouksista on hieman kasvanut, määrällisesti heitä on kuitenkin saman verran kuin esimerkiksi vuonna 2019.
Ansiotulot toimeentulotuen rinnalla ovat yleisiä varsinkin kahden aikuisen lapsiperheillä
Lähes joka neljännellä kahden aikuisen lapsiperheellä, joka sai perustoimeentulotukea vuonna 2022, oli ansiotuloja. Aiempina vuosina osuus on vaihdellut viidenneksen molemmin puolin.
Myös yli 15 prosenttia kahden aikuisen muodostamista kotitalouksista ja yli 10 prosenttia yhden aikuisen lapsiperhekotitalouksista sai vuonna 2022 perustoimeentulotuen rinnalla tuloinaan ansiotuloja. Niin ikään yksin asuvien ja muiden yhden hengen kotitalouksien joukossa ansiotuloja saavien osuus perustoimeentulotuen saajista on hieman kasvanut ja oli 6,5 prosenttia vuonna 2022. Niin sanottuja muita yhden hengen kotitalouksia ovat esimerkiksi kämppisten tai sukulaisten kanssa tai vanhempien luona asuvat 18 vuotta täyttäneet.
Kahden aikuisen lapsiperheillä muita kotitaloustyyppejä suurempaa osuutta selittää se, että näissä perheissä on samanaikaisesti kaksi mahdollista tienaajaa ja lasten tuomat kustannukset.
Eriytyvätkö perustoimeentulotuen saajat?
Kuten edellä esitetty tarkastelu osoittaa, perustoimeentulotukea saavien kotitalouksien tulonlähteiden tarkastelusta erottautuu kaksi eri suuntaa.
Kasvava joukko tuen saajista on jollain tavalla kiinni työelämässä heikoista taloudellisista kannustimista huolimatta. Parhaimmillaan – tai pahimmillaan – he voivat saada ansiotulojen ja perustoimeentulotuen lisäksi myös soviteltua työttömyysturvaa ja yleistä asumistukea, mutta sekään ei ole este työnteolle. Vaikka työssäkäyvät yleensä ottaen tarvitsevat tukea lyhyemmän aikaa, voi lapsiperheissä tuen tarve olla pitkäaikaista, vaikka toinen tai molemmat aikuiset kävisivätkin töissä.
Samanaikaisesti kokonaan vailla ensisijaisia etuuksia ja ansiotuloja olevien perustoimeentulotuen saajien osuus on kasvanut ja määrä pysynyt erityisesti yksin asuvien joukossa myös aiempien vuosien tasolla. Vaikka myös tähän ryhmään kuuluvat toimeentulotuen saajat saavat tukea yleensä vain lyhyen aikaa, voi tilanne kuitenkin osalla heistäkin pitkittyä.
Perustoimeentulotuen saajien tulonlähteiden eriytymisen voi ajatella osoittavan hyvin sen, että perustoimeentulotuen rooli on nykyisessä sosiaaliturvajärjestelmässä moninainen. Yhtäältä se näyttää täydentävän työ- ja muita etuustuloja varsinkin pienituloisissa lapsiperheissä. Toisaalta se toimii pääasiallisena tulonlähteenä monille nuorille ja niille, jotka ovat syrjässä työelämästä ja mahdollisesti muutenkin yhteiskunnasta.
Suurimman joukon perustoimeentulotuen saajista muodostavat kuitenkin edelleen ne kotitaloudet, joiden saama työttömyysturva ja yleinen asumistuki eivät riitä kattamaan kohtuullisiakaan menoja.
Näin tarkastelu tehtiin
Blogissa käytettyyn tilastoaineistoon on poimittu tieto perustoimeentulotukea saaneiden kotitalouksien kuukausittaisella perustoimeentulotukilaskelmalla huomioiduista tuloista.
Ansiotuloilla viitataan palkka- ja yritystuloihin. Työttömyysturva sisältää sekä Kelan että työttömyyskassojen maksaman työttömyysturvan. Asumistuki sisältää sekä yleisen että eläkkeensaajan asumistuen. Muiksi ensisijaisiksi etuuksiksi on määritelty eläkkeet, opintotuki, sairauspäiväraha, kuntoutusraha, vanhempainpäiväraha ja lasten kotihoidon tuki.
Kunkin tulonlähteen kuukausittaisista saajamääristä on laskettu keskiarvo kalenterivuodelle, sillä kuukausittainen vaihtelu on suurta mm. veronpalautuksista johtuen. Kunkin tulonlähteen saajien lukumäärän vuosikeskiarvo on suhteutettu kaikkien tukea saaneiden kotitalouksien lukumäärän vuosikeskiarvoon. Vuoden 2017 osalta on poimittu vain huhti-joulukuun tiedot, sillä tammi-maaliskuu oli perustoimeentulotuen siirtymäaikaa kunnilta Kelalle.
Kirjoittaja
Tuija Korpela
tutkija, Kela
tuija.korpela@kela.fi
Lue lisää
Haikkola L, Uusikangas S, Korpela T, Jauhiainen S & Hiilamo H (2022) Koulutukseen hakuvelvoite nuorten työttömyysturvan ehtona: Tarkoituksenmukaisuuden tarkastelua rekisteriaineistojen, TE-palvelujen, oppilaitosten ja nuorten näkökulmista. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:2.
Korpela T (2020) Etuuksien ja palkka- ja yrittäjätulojen yhdistämisen monimutkaisuus on haaste nykyisessä sosiaaliturvassa. Kelan tutkimusblogi 16.12.2020.
Korpela T & Raittila S (2020) Väliinputoajat Kela-siirron jälkeen. Kuinka pitkään ensisijaisten etuuksien puutetta paikataan toimeentulotuella. Teoksessa Tuija Korpela, Hanna-Mari Heinonen, Markku Laatu, Simo Raittila & Minna Ylikännö (toim.) Ojista allikkoon? Toimeentulotukiuudistuksen ensi metrit. Helsinki: Kela. 388-428.
Perusturvan riittävyyden IV arviointiryhmä (2023) Perusturvan riittävyyden arviointiraportti 2019-2023. Helsinki: THL.
Raittila S & Simanainen M (2018) Perustoimeentulotuen 150 euron suojaosan ongelma. Kelan tutkimusblogi 6.7.2018.
Sosiaali- ja terveysministeriö. Sosiaaliturvakomitean välimietintö. Valtioneuvoston julkaisuja 2023:26.
