Sotilasavustuksella tuetaan nykyisin pääosin asumista – perheen perustaa yhä harvempi

Julkaistu 22.5.2024Päivitetty 22.5.2024

Suomen asevelvollisista liki 10 000 sai yhteensä noin 20 miljoonaa euroa sotilasavustusta vuonna 2023. Summa on ollut kasvussa viime vuosina, mutta on selvästi pienempi kuin vuoden 2010 huipun tienoilla. Valtaosa avustuksesta menee nykyisin asumisen tukemiseen. Lainakorkojen nousun vuoksi opintolainojen korkoja maksettiin vuonna 2023 noin 180 000 euroa, kun vuonna 2022 summa oli vain runsaat 13 000 euroa. Sotilasavustus on suhteellisesti yleisempää palvelukseen astuneilla naisilla kuin miehillä.

Sotilasavustus on merkittävä käänne suomalaisen sosiaaliavustuksen historiassa. Se oli ensimmäinen omaan lakiinsa perustuva etuus, joka jaettiin tietylle väestöryhmälle vastikkeettomasti ja tasa-arvoisesti. Sotilasavustuksella tuetaan asevelvollisuuttaan suorittavia ja heidän perheitään.

Sotilasavustusta on myönnetty vuodesta 1919 lähtien. Avustuksen myönsivät vuoden 1993 loppuun asti kunnat, ja valtio korvasi kunnille kulut. Sotilasavustuksen toimeenpano siirtyi Kelan vastuulle kuntien valtionosuusuudistuksen (1993) yhteydessä vuoden 1994 alusta lähtien.

Avustus alun perin perheen ja toimeentulon turvaksi

Avustuksen lähtökohtana oli alun perin, että miehen asevelvollisuus ei saanut horjuttaa hänen perheensä taloudellista asemaa. Vuoden 1878 asevelvollisuuslain mukaan kunnat vastasivat asevelvollisten ja näiden perheiden avustamisesta. Oletettiin, että asevelvollinen osallistui perheen elättämiseen, jos asui vanhempiensa luona, tai oli perheen pääasiallinen elättäjä, jos oli jo perustanut oman perheen.

Asevelvollisten tukeen kuului myös kotiuttamisraha vuosina 1971–1992. Tarkoitus oli alkujaan turvata toimeentulo niille asevelvollisille, joilla ei ollut esimerkiksi vakituista työtä palveluksen päätyttyä. Kotiuttamisraha vastasi vuonna 1971 työmiehen kahden viikon palkkaa ja oli 150 markkaa (noin 244 euroa vuoden 2023 rahana).

Kotiuttamisrahaa alettiin maksaa kaikille kotiutuville ilman anomusta vuonna 1977. Kun kotiuttamisraha vuonna 1992 lakkautettiin, tavoitteena oli säästää noin 10 miljoonaa markkaa (noin 2,9 miljoonaa euroa vuoden 2023 rahana). Jo tuolloin tiedettiin, että säästö siirtyisi osittain toimeentulotuen kustannuksiksi.

Maksetut sotilasavustukset ja saajat huipussaan 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä

Kela maksoi sotilasavustuksia noin 20 miljoonaa euroa vuonna 2023. Saajia oli vajaa 10 000.

Sotilasavustuksen saajien määrä ja menot ovat vaihdelleet huomattavasti vuosikymmenten varrella. 1980-luvulla saajia oli vuodessa noin 4 000 ja 5 000 välillä. Saajien määrä kasvoi voimakkaasti 1990-luvulla ja oli suurimmillaan vuonna 2001, kun sotilasavustusta sai lähes 13 000 henkilöä. Menot puolestaan olivat alimmillaan reilut 6 miljoonaa euroa vuonna 1990 ja suurimmillaan 25 miljoonaa euroa vuonna 2009.

Sotilasavustusmenot ja saajien määrä putosivat vuonna 2013, kun palvelusaikoja lyhennettiin. Menot ja saajamäärä ovat taas olleet hienoisessa kasvussa vuodesta 2018 alkaen.

Kuvio: Maksetut sotilasavustukset ja saajat vuosina 1995–2023. Kuvasta näkee, että maksetut sotilasavustukset ja saajien määrä olivat huipussaan 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Enimmillään sotilasavustusta maksettiin 25 miljoonaa euroa, viime vuonna 20 miljoonaa euroa. Saajia oli enimmillään 12 590, vuonna 2023 yhteensä 9 940.

Avustuksen merkitys on aiemmin ollut nykyistä suurempi, ja keskimääräin sitä on maksettu saajaa kohden vuodessa jopa yli 3 000 euroa vuonna 1981. Vuonna 2023 sotilasavustusta maksettiin keskimäärin 2 011 euroa vuodessa saajaa kohden.

Kuvio: Keskimääräinen sotilasavustus vuodessa saajaa kohti vuosina 1975–2023. Kuvasta näkee, että sotilasavustusta on suurimmillaan maksettu saajaa kohti yli 3 000 euroa vuodessa ja vuonna 2023 saajaa kohti reilu 2 000 euroa.

Naisilla sotilasavustus on suhteellisesti yleisempää kuin miehillä

Asevelvollisista kotiutuneista eli niistä, jotka ovat palvelleet joko varusmies- tai siviilipalveluksensa loppuun, jopa yli puolet sai sotilasavustusta vuosina 2008–2012. Osuus putosi 40 prosenttiin vuonna 2013 ja pysyi suunnilleen samana aina vuoteen 2018 saakka. Sen jälkeen osuus on tasaisesti noussut, ja vuonna 2023 saajia oli jo 49 prosenttia kotiutuneista.´

Kuvio: Palveluksen aloittaneet ja kotiutuneet sotilasavustuksen saajat vuosina 1999–2023 sekä sotilasavustusta saaneiden osuus palveluksen aloittaneista ja kotiutuneista vuosina 2000–2023. Kuvasta näkee, että lähes puolet asevelvollisuutensa loppuun suorittaneista sai viime sotilasavustusta vuonna 2023.

Naisten vapaaehtoinen asepalvelus alkoi vuonna 1995, jolloin palveluksensa aloitti 25 naista. Seuraavana vuonna asepalvelukseen astui 282 naista. Naisten vapaaehtoisen asepalveluksen suosio pysyi tasaisena noin 400 aloittajan tasolla vuoteen 2009, jonka jälkeen naisten vapaaehtoisen asepalveluksen suosio on ollut tasaisessa kasvussa niin, että vuonna 2023 palveluksen aloitti 1 136 naista. Samalla naisten osuus sotilasavustuksen saajista on kasvanut.

Saatavissa olevien tietojen perusteella vaikuttaa siltä, että suurempi osa palvelukseen astuneista naisista kuin miehistä saa sotilasavustusta. Tähän lienee syynä se, että naiset astuvat usein palvelukseen vanhempina kuin miehet, heillä on usein jo tutkinto ja he ovat valtaosin siirtyneet asumaan omaan kotiin. Joinakin vuosina saajia on ollut jopa enemmän kuin kotiutuneita. Palveluksensa aloittaneista naisista myös kotiutuu suurempi osuus kuin miehistä.

Avustusta entistä enemmän asumiseen, vähemmän omaisille

Historiallisesti omaisille maksettava perusavustus oli sotilasavustuksen keskeisin avustus. Asumisavustuksen osuus suhteessa muihin sotilasavustuksen lajeihin nähden alkoi kasvaa jo ennen sotilasavustuksen siirtoa Kelalle. Vuonna 1995 asumisavustuksen määrä ylitti vuositasolla 10 miljoonaa euroa perusavustuksen määrän jäädessä 1,9 miljoonaan euroon. Asumisavustuksen osuus sotilasavustuksen euroista on ollut jatkuvassa kasvussa, ja vuonna 2023 asumisavustuksen osuus oli yli 97 prosenttia kaikesta maksetusta sotilasavustuksesta.

Kuvio: Maksettu sotilasavustus lajeittain vuosina 1995–2023. Kuvasta näkee, että asumisavustuksen osuus sotilasavustuksesta oli jo 97 prosenttia vuonna 2023.

Asumisavustuksen osuuden kasvulle ei ole välttämättä olemassa yhtä yksittäistä syytä. Yhtenä syynä voi olla se, että perheen perustaminen tapahtuu nykyisin aiempaa myöhemmin. Toisena syynä on mahdollisesti se, että ennen varusmiespalveluksen aloittamista ja mahdollisen opiskelupaikan saatuaan nuoret siirtyvät itsenäiseen asumiseen. Asunnon pitäminen mahdollistuu kohtalaisen helposti palveluksen aikana yleisen asumistuen ja sotilasavustuksen asumisavustuksen avulla, koska käytännössä asunto ei tällöin maksa mitään palveluksessa olevalle.

Kuvio: Maksettu sotilasavustus saajaryhmittäin vuonna 2008 ja vuonna 2023. Kuvasta näkee, että omaisille maksetun sotilasavustuksen määrä ja osuus kokonaisuudesta ovat laskeneet.

Sotilasavustuksen maksetuista euroista yli 97 prosenttia eli noin 19,5 miljoonaa euroa oli asumisavustusta vuonna 2023. Kelan maksamana asumisavustuksen menot ovat vaihdelleet ja olivat suurimmillaan vuosina 2009–2012, jolloin asumisavustusta maksettiin vuosittain noin 23 miljoonaa euroa. Perusavustuksen maksetut eurot ovat puolestaan laskeneet tasaisesti noin 2,3 miljoonasta eurosta vuonna 2002 noin 600 000 euroon vuonna 2023.

Noin puolet kaikista sotilasavustuksen saajista saa samanaikaisesti myös yleistä asumistukea. Yleistä asumistukea maksettiin noin 9 miljoonaa euroa asevelvollisille sotilasavustuksen saajille vuonna 2023. Asevelvollisten itsenäistä asumista tuettiin siis palveluksen aikana yhteensä noin 28,5 miljoonalla eurolla.

Lainakorkojen nousu näkyy myös sotilasavustuksessa. Sotilasavustuksen osana maksettujen opintolainojen korkojen määrä oli laskenut tasaisesti 2000-luvun alusta lukien. Vuonna 2021 korkoja maksettiin osana sotilasavustusta vajaat 8 000 euroa ja 2022 vielä runsaat 13 000 euroa. Vuonna 2023 opintolainojen korkoja maksettiin jo noin 180 000 euroa. Opintolainojen korkoja on edellisen kerran korvattu tätä enemmän vuonna 2004.

Muut asevelvollisille tai heidän omaisille maksetut samanaikaiset etuudet olivat työttömyysetuudet, opintotuki ja lapsilisät. Kokonaisuudessaan näiden muiden etuuksien merkitys on varsin vähäinen.

Sotilasavustus vuonna 2024

Sotilasavustuksen tarkoitus on tukea asevelvollista ja hänen perhettään asevelvollisuuden suorittamisen aikana. Sotilasavustuksena voidaan maksaa

Sotilasavustus maksetaan aina etukäteen asevelvollisen hakemukseen perustuen. Palveluksen aloitus ja päättäminen varmennetaan palveluspaikan sähköisellä ilmoituksella Kelaan. Etukäteen maksaminen aiheuttaa usein tarvetta takaisinmaksulle erityisesti silloin, kun palvelus keskeytyy ensimmäisten päivien tai viikon parin aikana. Noin 4 000 varusmiestä keskeyttää palveluksensa vuosittain.

Sotilasavustus on käytännössä asevelvollisten – myös siviilipalvelusvelvollisten – tuki, koska lain mukaan Kela voi maksaa sotilasavustusta varusmiespalveluksen, naisten vapaaehtoisen palveluksen tai siviilipalveluksen aikana palveluspaikasta saatavan päivärahan lisäksi. Sotilasavustusta voidaan maksaa asepalveluksessa tai siviilipalveluksessa olevalle tai hänen omaisilleen.

Omainen tarkoittaa asevelvollisen aviopuolisoa tai avopuolisoa, jonka kanssa asevelvollisella on yhteinen lapsi. Lisäksi omaisia ovat asevelvollisen omat lapset ja aviopuolison lapset. Sotilasavustusta voidaan maksaa myös henkilölle, joka tulee ulkomailta Suomeen palvelukseen.

Sotilasavustuksiin ei ole tehty eikä suunniteltu leikkauksia

Nykyinen hallitus on päättänyt leikata sosiaaliturvaa muun muassa jäädyttämällä indeksikorotuksia ja leikkaamalla yleistä asumistukea sekä siirtämällä opiskelijat takaisin opintotuen asumislisälle. Indeksien jäädyttäminen ei koske sotilasavustuksen perusavustusta, jonka osuus sotilasavustuksesta oli vuonna 2023 noin 600 000 euroa.

Yleisen asumistuen leikkauksilla ja opiskelijoiden siirtämisellä opintotuen asumislisälle ei ole asevelvollisille välttämättä kovin suurta merkitystä. Tämä johtuu siitä, että asevelvollisille on maksettu asumisavustuksena asumisen ne kustannukset, joita palvelusaikana ei ole mahdollista kattaa omilla tuloilla yleisen asumistuen jälkeen. Palveluksen aloittaminen tarkoittaa suurimmalle osalle sitä, että ei ole myöskään tuloja. Vuokralla asuvalle tämä voi tarkoittaa yleisen asumistuen tarkistusta ja sen korottamista. Käytännössä yleisen asumistuen leikkaus siirtyy palveluksessa olevien osalta sotilasavustuksen asumistukeen.

Sotilasavustuksen suojaosa, 300 euroa kuukaudessa, jää edelleen voimaan hallituksen muista leikkauksista huolimatta. Suojaosan vaikutus sotilasavustusmenoihin ei ole kuitenkaan kovin merkittävä, koska kaikista saajista vain 6 prosentilla on ollut sotilasavustuksen saamisen aikana muita verotettavia tuloja. Suojaosa ei välttämättä kasvata sotilasavustusmenoja, koska suojaosan yli menevät tulot pienentävät maksettavaa sotilasavustusta. Keskimääräinen tulo on ollut yleensä reilusti suurempi kuin suojaosa 300 euroa.

Yhteiskunnan rahallinen tuki asevelvollisille heidän palvelusaikanaan on vuositasolla yli 30 miljoonaa euroa. Tämä koostuu varsinaisen sotilasavustuksen lisäksi muun muassa yleisestä asumistuesta sekä palvelusaikana maksettavista päivärahoista ja palvelusaikaisista matkoista palveluspaikan ja kodin välillä.

Kirjoittajat

Jukka Hänninen
vastaava analyytikko, Kela
jukka.hanninen@kela.fi

Hennamari Mikkola
tutkimusprofessori, Kela
hennamari.mikkola@kela.fi

Lähteet

Kelan tietovarannot ja tilastot.

Puolustusvoimien tiedot varusmiespalveluksen suorittamisesta 2000–2023.

ELY-keskuksen tiedot siviilipalvelusvelvollisuuden suorittaneista 2000–2023.

Finlex ja eduskunnan tietopalvelu:

asevelvollisuuslaki.
lait sotilasavustuksesta 1919, 1948, 1993 myöhempine säädöksineen.
hallituksen esitys sotilasavustuksen siirrosta Kelaan.
laki kotiuttamisrahasta ja sen kumoamisesta.

Tikka M. (2020). Sotilasavustuksen historiaa, sotilasavustusta sosiaaliavustuksena ja sen paikallista jakamista 1919–1939. Teoksessa Moilanen J., Annola J. & Satka M. (toim.). Sosiaalityön käänteet. SoPhi 144, Jyväskylän yliopisto. 255–272.

Kadettikunta ry, Turvallisuuspolitiikan perustietoa.