Kotihoidon tuen käyttö Suomessa ja ulkomailla syntyneillä vanhemmilla | FPA:s faktaportalFPA:s faktaportalGå till innehållet
Denna artikel är inte översatt till svenska.

Kotihoidon tuen käyttö Suomessa ja ulkomailla syntyneillä vanhemmilla

Publicerad 21.5.2026

Tiivistelmä

Tutkimuksessa tarkastellaan kotihoidon tuen käyttöä ulkomailla syntyneillä ja Suomessa syntyneillä äideillä ja isillä. Tarkastelu kohdistui vuosina 2015–2021 syntyneiden lasten vanhempiin.

Suomessa syntyneistä äideistä 83–86 prosenttia ja ulkomailla syntyneistä äideistä 80–85 prosenttia oli käyttänyt kotihoidon tukea ainakin jonkin aikaa. Pakolaisille tyypillisistä lähtömaista peräisin olevat äidit käyttivät tukea jonkin verran yleisemmin kuin Suomessa syntyneet äidit. Muita harvinaisempaa tuen käyttö oli Kaakkois- tai Itä-Aasian maista tai Amerikan tai Oseanian alueiden maista tulleiden keskuudessa.

Ulkomailla syntyneet äidit käyttivät kotihoidon tukea jonkin verran pidempään kuin Suomessa syntyneet. Suomessa syntyneillä äideillä kotihoidon tukijaksot jäivät keskimäärin noin 10 kuukauden mittaisiksi, ulkomailla syntyneillä äideillä tukijakson pituus oli keskimäärin 12,8 kuukautta (vuonna 2021 syntyneiden lasten äidit). Pakolaisten lähtömaista tai muista Lähi-idän tai Afrikan maista Suomeen muuttaneiden äitien tukijaksot olivat pidempiä kuin muissa maahanmuuttaja­ryhmissä. Sekä ulkomailla syntyneiden että Suomessa syntyneiden äitien kotihoidon tukijaksot olivat tarkasteluajanjaksolla lyhentyneet keskimäärin lähes kolmella kuukaudella. Varsinkin pitkien, lähelle lapsen 3-vuotispäivää ulottuvien tukijaksojen osuudet ovat lähes puolittuneet kuudessa vuodessa.

Tutkimuksessa tarkasteltiin sosioekonomisen aseman mukaisia eroja kotihoidon tuen käytössä. Tuen käyttö on yleisempää ja tukijaksot ovat pidempiä pienituloisilla tai vähemmän koulutetuilla äideillä suurituloisiin tai korkeasti koulutettuihin verrattuna niin Suomessa kuin ulkomailla syntyneilläkin äideillä.

Isät käyttävät kotihoidon tukea huomattavasti harvemmin kuin äidit. Ulkomailla syntyneet isät käyttivät tukea hieman harvemmin (6 %) kuin Suomessa syntyneet isät (10 %), mutta tukijaksot olivat heillä jonkin verran pidempiä (7,5 kk) kuin Suomessa syntyneillä isillä (5,5 kk).

Lue koko julkaisu (helda.helsinki.fi).

Kirjoittajat

Anneli Miettinen, Miia Saarikallio

Lisätietoa julkaisusta

  • Vertaisarvioitu: ei.

  • Avoin saatavuus: kyllä.

  • Koko viite: Miettinen, A., & Saarikallio, M. (2026). Kotihoidon tuen käyttö Suomessa ja ulkomailla syntyneillä vanhemmilla (Raportteja 13). Kela. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-284-241-1

Dela den här artikeln

Dela sidan på Facebook Dela sidan på LinkedIn