Tiedonhallinnan blogi: Mobiilisovellukset sujuvoittavat kansalaisen arkea, viranomaispalveluita unohtamatta

Euroopan unioni on ottanut merkittäviä askelia digitaalisen kehityksen tukemiseksi. Yhtenäistämällä eri maiden luomia digisovelluksia ja -käytäntöjä voidaan varmistaa, että mobiilisovellukset toimivat saumattomasti kaikissa EU-maissa, kirjoittaa Euroopan komissiossa työskentelevä Konstantin Hyppönen.

Digitalisaatio muokkaa yhteiskuntaamme nopeammin kuin koskaan ennen. Erityisesti mobiilipalvelut ovat tulleet monelle tutuiksi esimerkiksi mobiilipankkisovellusten yleistymisen myötä. Euroopan unioni on ottanut merkittäviä askelia tämän kehityksen tukemiseksi.

Mutta mitä EU:n avulla kehitettävät digitaaliset palvelut tuovat tavallisille kansalaisille, viranomaisille ja IT-ammattilaisille? Tässä blogikirjoituksessa tarkastelen, miten EU:n toimet voivat vaikuttaa ihmisten arkeen ja palveluiden käytettävyyteen. Käytän yhtenä esimerkkinä terveydenhuollon alaa, jonka digitalisaatiota tunnen parhaiten.

Digitaalinen Eurooppa -ohjelma ja sen hyödyt

EU:n Digitaalinen Eurooppa -ohjelma on keskeinen strategia, joka tukee digitaaliteknologian kehitystä ja käyttöä ympäri Eurooppaa. Sen tavoitteena on luoda kattava digitaalinen infrastruktuuri, jonka avulla niin julkiset kuin yksityisetkin palvelut voivat toimia tehokkaammin. Tämä voi tarkoittaa kansalaisille esimerkiksi helpompaa pääsyä viranomaispalveluihin ja IT-yrityksille ja -kehittäjille entistä parempia työkaluja, kuten tekoälyn ja kyberturvallisuuden ratkaisuja.

Ohjelman avulla viedään eteenpäin useita merkittäviä hankkeita, esimerkiksi EU:n digilompakon ja supertietokoneiden kehittämistä. EU:n digilompakon tavoitteena on tarjota kansalaisille turvallinen ja yhtenäinen tapa kirjautua moniin digitaalisiin palveluihin, sekä laajemminkin hallita digitaalista identiteettiään ja henkilökohtaisia tietojaan, mahdollistaen esimerkiksi helpon henkilöllisyystodistusten tai vaikkapa opintotodistusten esittämisen.

Supertietokoneiden, kuten Suomessa sijaitsevan LUMI-tietokoneen tai Espanjassa sijaitsevan MareNostrum-tietokoneen, kehittäminen taas mahdollistaa ennennäkemättömän laskentatehon. Tällä on valtava merkitys muun muassa tekoälyn ja suurten tietomäärien käsittelyssä, jotka voivat tuoda uusia innovaatioita. Terveydenhuollossa tämä voi tarkoittaa esimerkiksi ihmisen digitaalisen kaksosen kehittämistä.

Sähköiset reseptit: terveydenhuollon digitalisaation menestystarina

Kun tarkastellaan erityisesti terveydenhuoltoa, yksi laajimmin käytetyistä palveluista on sähköinen resepti. Suomessakin sähköinen resepti on jo pitkään ollut arkea. Eurooppalaisen terveystietoalueen (eli EHDS-asetuksen) myötä jatkossa varmistetaan eri maiden sähköisten reseptipalveluiden yhteentoimivuus. Tavallisille kansalaisille tämä tarkoittaa sitä, että he voivat ostaa reseptilääkkeensä apteekista toisessa EU-maassa samalla tavalla kuin kotimaassa. Apteekissa asiakas tunnistetaan passin tai henkilökortin avulla.

Vaikka asia kuulostaa yksinkertaiselta, asiakkaan kotimaasta riippuen passi tai henkilökortti eivät aina riitä. Joskus tunnistamiseen tarvitaan muitakin tietoja, esimerkiksi kansallisen tai alueellisen terveysvakuutuksen numeroa. Farmaseutti voi joutua selvittämään asiakkaan oikeaa tunnistuskeinoa, eikä asiakaskaan aina tiedä, mitä asiakirjoja hänellä pitää olla mukana. Sama pulma koskee laajemminkin terveydenhuoltoa, jossa tarvitaan muitakin terveystietoja, kuten laboratoriotutkimuksia tai potilastiedon yhteenvetoja.

Voisiko EU:n digilompakko auttaa?

Eurooppalaista digitaalista identiteettiä (EUDI) koskevan asetuksen mukaan kaikkien EU-maiden pitäisi julkaista digitaaliset identiteettilompakot vuoden 2026 loppuun mennessä. Joissakin maissa, kuten Italiassa, Portugalissa ja Puolassa, digilompakot ovat olleet käytössä jo joitakin vuosia, mutta niitäkin jatkokehitetään EUDI-asetuksen mukaisiksi, samalla mahdollistaen niiden yhteentoimivuus. Digilompakon avulla kansalainen voi tunnistautua vahvasti eri palveluihin, tehdä sähköisiä allekirjoituksia tai säilyttää todistuksia ja asiakirjoja, kuten mobiiliajokorttia.

Kun digilompakoita kehitetään, on hyvä hetki miettiä niiden käyttömahdollisuuksia. Sähköisen reseptin kohdalla digilompakon käyttö voi tarjota yhtenäisen tavan tunnistaa asiakkaita kaikkien EU-maiden apteekeissa tai laajemminkin terveydenhuollossa, koska lompakko voi tarjota myös tavan säilyttää eurooppalaisen sairaanhoitokortin tietoja.

Useampi pilottihanke onkin juuri kehittämässä tämänkaltaisia toiminnallisuuksia. Myös mobiiliajokortista on käynnissä pilotti.

Muitakin mobiilisovelluksia tarvitaan

Vaikka EU:n digilompakolla voi olla monipuolisia käyttömahdollisuuksia, se ei ratkaise kaikkia digitalisoinnin tarpeita. Sektorikohtaisia mobiilisovelluksia tarvitaan edelleen, myös terveydenhuollossa. Esimerkiksi kehitteillä olevan OmaKanta-sovelluksen kaltaisia mobiilisovelluksia on julkaistu useassa EU-maassa, ja niille tulee edelleen olemaan käyttöä esimerkiksi omien terveystietojen katseluun tai ajanvarausten hallinnointiin.

Kannattaa myös pohtia tällaisten sovellusten ja digilompakon yhteentoimivuutta - voisiko esimerkiksi terveydenhuollossa käytettävä mobiilisovellus käynnistää digilompakon ja ottaa esille kuvallisen mobiilihenkilöllisyystodistuksen, jos potilaan henkilöllisyys pitää varmistaa terveydenhuollossa kuvan avulla?

Vaikka monia digitaalisia palveluja on jo käytössä, käyttökokemuksessa on vielä parantamisen varaa. EU:n pyrkimykset rakentaa yhteentoimivia digitaalisia alustoja voivat helpottaa tätä. Yhtenäistämällä eri maiden käytäntöjä voidaan varmistaa, että mobiilisovellukset toimivat saumattomasti kaikissa EU-maissa. Tämä ei ainoastaan paranna käyttäjäkokemusta, vaan myös vahvistaa kansalaisten luottamusta digitaalisiin ratkaisuihin.

EU:n digistrategia ulottuu myös tulevaisuuteen. Esimerkiksi tekoälyn ja datan parempi hyödyntäminen voivat mahdollistaa entistä yksilöllisempiä ja tehokkaampia palveluja. Terveydenhuollossa tämä voi tarkoittaa nopeampia ja tarkempia diagnooseja, yksilöityjä hoitosuunnitelmia ja tehokkaampaa terveysongelmien ennaltaehkäisyä.

Lisätietoja, uutisia EU-digilompakon kehittämisestä, videoita ja teknisiä määrittelyitä löydät komission ylläpitämältä sivulta EU Digital Identity Wallet (ec.europa.eu)

Kirjoittaja työskentelee Euroopan komission CNECT-pääosastolla digitaalisten terveyspalveluiden ja EU:n digilompakon parissa. Esitetyt näkemykset ovat kirjoittajan omia, eikä blogikirjoitus ole komission virallinen julkaisu.