Toimeentulotuen saajien terveysperusteisten etuuksien ja terveyspalveluiden käyttö: Rekisteritarkastelu Helsingissä ja Oulussa

Tiivistelmä

Tutkimustietoa terveysperusteisten etuuksien saamisesta ja terveyspalveluiden käytöstä toimeentulotuen saajilla muuhun väestöön verrattuna on melko vähän. Tämän tutkimuksen päätarkoituksena oli tarkastella Kelan maksamien terveysperusteisten etuuksien saamista sekä eri sektoreiden järjestämien terveyspalveluiden käyttöä perustoimeentulotukea saaneilla henkilöillä verrattuna henkilöihin, jotka eivät vastaavana aikana saaneet perustoimeentulotukea. Perustoimeentulotuen ja terveysperusteisten etuuksien saamisen yhteyttä tarkasteltiin ennen ja jälkeen perustoimeentulotuen siirtämistä Kelan hoidettavaksi. Terveysperusteisten etuuksien ja palveluiden käyttöä tarkasteltiin myös toimeentulotukikauden keston sekä sen mukaan, oliko haettu myös täydentävää tai ehkäisevää toimeentulotukea.

Analyysit perustuvat helsinkiläisistä ja oululaisista koottuihin rekisteriaineistoihin. Helsinkiläisiä koskien hyödynnettiin tietoja vuosina 2016 tai 2018 perustoimeentulotukea saaneista 18 vuotta täyttäneistä henkilöistä sekä ei-perustoimeentulotukea saaneista saman ikäisistä verrokeista. Oululaisia koskien hyödynnettiin vastaavia tietoja vuodelta 2018. Sekä Helsingin että Oulun aineistolla tarkasteltiin Kelan terveysperusteisina etuuksina sairausvakuutuksesta korvattavien lääkkeiden ostoja, lääkekorvauksia, matkakorvauksia, sairauspäivärahoja, kuntoutusrahoja, vammaisetuuksia ja Kelan kansaneläkkeenä maksettua työkyvyttömyyseläkettä (ml. kuntoutustuki). Oulun aineistolla tarkasteltiin etuuksien lisäksi myös eri sektoreiden järjestämien terveyspalveluiden, kuten julkisen perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, päivystyspalveluiden, työterveyshuollon ja yksityisen sektorin terveyspalveluiden, käyttöä sekä Kelan järjestämää kuntoutusta.

Tulosten mukaan perustoimeentulotukea saaneista pääsääntöisesti suurempi osuus sai terveysperusteisia etuuksia ja käytti terveyspalveluita verrattuna ei-perustoimeentulotukea saaneisiin verrokkeihin. Yksityisten terveyspalveluiden ja työterveyshuollon palveluiden kohdalla yhteys oli päinvastainen. Yhteydet säilyivät pääosin saman suuntaisina ja usein jopa vahvistuivat, kun huomioitiin toimeentulotuen saajien ja verrokkien väliset erot sosiodemografisissa taustatekijöissä. Perustoimeentulotuen siirtäminen Kelaan vahvisti perustoimeentulotuen asiakkuuden yhteyttä useimpien terveysperusteisten etuuksien saamiseen. Lääke- ja matkakorvausten saaminen ja julkisten terveyspalveluiden käyttö oli sitä yleisempää, mitä useamman kuukauden ajan henkilö oli saanut perustoimeentulotukea tarkasteluvuoden aikana. Kunnalta täydentävää tai ehkäisevää toimeentulotukea hakeneet yksin asuvat perustoimeentulotuen saajat saivat terveysperusteisia etuuksia ja käyttivät terveyspalveluita yleisemmin kuin pelkäs-tään Kelan perustoimeentulotukea saaneet.

Tiivis yhteistyö Kelan ja hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveystoimen välillä on tärkeää, jotta toimeentulotuen asiakkaiden terveydentilaan ja terveysperusteisten etuuksien ja palveluiden tarpeeseen sekä riittävään palveluohjaukseen pystytään kiinnittämään riittävästi huomiota.

Lue koko julkaisu (helda.helsinki.fi).

Tekijät

Jenni Blomgren, Tuija Korpela, Hanna Rättö

Lisätietoa julkaisusta

• Vertaisarvioitu: ei.
• Avoin saatavuus: kyllä.
• Koko viite: Blomgren, J., Korpela, T., & Rättö, H. (2023). Toimeentulotuen saajien terveysperusteisten etuuksien ja terveyspalveluiden käyttö: Rekisteritarkastelu Helsingistä ja Oulusta. Kela. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231011139594