Perustoimeentulotuen saajat sosiaali- ja työllisyyspalveluiden asiakkaina

Tiivistelmä

Sosiaali- ja työllisyyspalvelut ovat keskeisimpiä palveluita, joihin perustoimeentulotuen saajia ohjataan ja joihin he voivat hakeutua. Niiden asiakkuuksista ei kuitenkaan kerry systemaattisesti tietoa, joka olisi yhdistettävissä tuen saamiseen. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin oululaisten työikäisten perustoimeentulotuen saajien (n = 8 591) sosiaali- ja työllisyyspalveluiden asiakkuutta vuonna 2018 kattavaan rekisteriaineistoon perustuen. Tutkimuksessa kysyttiin, miten perustoimeentulotuen saannin kesto ja tuen saajien taustatekijät olivat yhteydessä sosiaali- ja työllisyyspalveluiden asiakkuuksiin. Aluksi kuvattiin tuen saajien jakautumista eri palveluihin taustatekijöiden mukaan ristiintaulukoimalla. Toiseksi tarkasteltiin multinomiaalisen logistisen regressioanalyysin avulla, miten perustoimeentulotuen saannin kesto sekä muut taustatekijät olivat yhteydessä todennäköisyyteen kuulua johonkin seuraavista neljästä 
sosiaali- ja työllisyyspalveluiden asiakkuutta kuvaavista ryhmistä: 1) palveluiden ulkopuolella / ei asiakkuutta, 2) sekä sosiaali- että työllisyyspalveluiden asiakkuus, 3) pelkkä sosiaalipalveluiden asiakkuus sekä 4) pelkkä työllisyyspalveluiden asiakkuus.

Valtaosa perustoimeentulotuen saajista oli sosiaali- tai työllisyyspalveluiden piirissä. Kaikkiaan sosiaalipalveluiden asiakkaina oli 27 prosenttia ja työllisyyspalveluiden asiakkaana 77 prosenttia vuonna 2018 Oulussa perustoimeentulotukea saaneista. Hieman yli viidennes oli asiakkaana molemmissa ja hieman alle viidennes ei 
kummassakaan. Erityisesti pitkäaikainen perustoimeentulotuen saaminen oli yhteydessä sekä sosiaali- että työllisyyspalveluiden asiakkuuteen. Molempien palveluiden asiakkuuteen liittyi myös mielenterveys- ja päihdepalveluiden asiakkuutta ja matala koulutus. Lyhyemmän aikaa tukea saaneet olivat useammin palveluiden ulkopuolella. Tähän ryhmään kuuluminen oli todennäköisintä nuorimmassa ikäryhmässä, perusastetta korkeammin koulutetuilla, sosioekonomiselta asemaltaan muilla kuin työttömillä sekä kahden aikuisen lapsiperheillä. Palveluiden ulkopuolella olivat selvästikin perustoimeentulotuen saajien joukosta niin sanotusti hyväosaisimmat, joilla oli useita suojaavia tekijöitä, joiden vuoksi he todennäköisesti pärjäsivät ilman palveluita. Molempien palveluiden asiakkaiksi taas päätyivät sellaiset tuensaajat, joiden elämäntilanne oli useammilla mittareilla haastava. Palvelut vaikuttivat tämän tarkastelun perusteella kohdistuvan tarkoituksenmukaisesti, mutta se ei kuitenkaan kerro, saivatko kaikki tarvitsijat palveluita ja vastasivatko saadut palvelut tarpeisiin riittävällä tavalla. Erityisesti useampien viranomaisten kanssa asioiville asiakkaille etuuksien ja palveluiden kokonaisuudella olisi myös tärkeää olla samat tavoitteet. Niiden määrittelemiseksi ja saavuttamiseksi tarvitaan toimivaa yhteistyötä.

Lue koko artikkeli (julkari.fi)

Tekijä

Tuija Korpela

Lisätietoja julkaisusta

• Vertaisarvioitu: ei.
• Avoin saatavuus: kyllä.
• Koko viite: Korpela, T. (2025). Perustoimeentulotuen saajat sosiaali- ja työllisyyspalveluiden asiakkaina. Yhteiskuntapolitiikka, 90(3), 265-274. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025061166781