Lääkekorvausjärjestelmä toimii: yli puolet suomalaisista saa vuosittain lääkekorvauksia
Lääkekorvausjärjestelmä suoriutuu perustehtävästään hyvin: vuonna 2022 yli kolme miljoonaa suomalaista sai korvauksia tarvitsemistaan lääkehoidoista. Korvausluokkien ja suorakorvausten ansiosta järjestelmä vastaa ihmisten tarpeisiin eri elämäntilanteissa pääosin hyvin.
Jokainen sosiaaliturvaan kuuluva suomalainen on oikeutettu Kelan lääkekorvauksiin esimerkiksi asuinpaikasta tai muista tekijöistä riippumatta.
Kuluneen kymmenen vuoden aikana lääkekorvauksia on saanut joka vuosi yli puolet suomalaisista. Tämä kertoo siitä, että suomalaiset saavat korvauksia pääsääntöisesti hyvin tarvitsemistaan lääkehoidoista.
Kaikista Kelan maksamista sairausvakuutuskorvauksista isoin osuus, 39 prosenttia, on juuri lääkekorvauksia.
– Tämä kertoo lääkkeiden keskeisestä roolista potilaiden hoidossa, sanoo Kelan erikoistutkija Kati Sarnola.
Korvausjärjestelmä on tehty asiakkaalle nopeaksi ja helpoksi, sillä korvauksen saa apteekissa lääkkeen oston yhteydessä.
– Suorakorvausjärjestelmä palvelee jokaista samalla tavalla, mikä tukee yhdenvertaisuutta.
Lääkekorvaukset auttavat etenkin kalliita lääkkeitä tarvitsevia ja monisairaita
Eniten tukea kansalainen saa kalleimpiin lääkehoitoihin. Korvaukset jakautuvat peruskorvaukseen, jossa korvaus on 40 prosenttia lääkkeen hinnasta, ja erityiskorvausluokkiin, joista alemmassa korvaus on 65 ja ylemmässä 100 prosenttia lääkkeen hinnasta.
Alempaa erityiskorvausta voi saada muun muassa sydän- ja verisuonisairauksien lääkkeistä. Esimerkiksi monet syöpälääkkeet ja diabeteslääkkeet Kela maksaa puolestaan kokonaan. Potilaalle jää maksettavaksi vain 4,50 euron omavastuu yhtä lääkettä kohden per ostokerta.
– Yksi lääkepakkaus voi maksaa kymmeniä tuhansia euroja. Tässä tulee konkreettisesti näkyväksi, kuinka yhteiskunta auttaa erityisesti tilanteissa, joissa lääkkeiden kulut ovat korkeat.
Sarnola kuitenkin muistuttaa, että korvaus lääkkeen hinnasta on monelle tärkeä, vaikka kyse ei olisi harvinaisesta ja kallista hoitoa vaativasta sairaudesta.
– Perustason korvauksilla on iso merkitys esimerkiksi monisairaille, joille kertyy runsaasti lääkekuluja. Osa monisairaista on iäkkäitä, pienituloisia tai molempia.
Korvausjärjestelmän kehittäminen hillitsisi yhteiskunnan ja yksilöiden kustannuksia
Lääkekorvausten kustannukset yhteiskunnalle kasvavat. Tämä näkyy erityisesti erityiskorvauksissa, jotka olivat 67 prosenttia lääkekorvausten kustannuksista vuonna 2022.
– Tämä johtuu siitä, että korvauksen piiriin on otettu uusia, aiempaa kalliimpia lääkkeitä. Ne ovat tyypillisesti erityiskorvattavia. Lisäksi Suomen väestö ikääntyy, mikä lisää lääkehoitojen tarvetta, Sarnola selvittää.
Sarnola arvelee, ettei kustannusten nousua välttämättä saada taitettua. Järjestelmää pystyttäisiin kuitenkin kehittämään siten, että kustannusten kasvu pysyy kohtuullisena sekä yksilöille että yhteiskunnalle.
Yksilön kustannuksia hillitsee lääkekatto, eli vuosiomavastuu. Omavastuumaksujen vuosittainen yläraja varmistaa, etteivät kenenkään kustannukset korvattavista lääkkeistä nouse kohtuuttoman suuriksi.
Vuonna 2023 lääkkeiden vuosiomavastuu on vajaat 600 euroa. Kun raja ylittyy, ihminen maksaa loppuvuoden ajan jokaisesta korvattavan valmisteen ostokerrasta vain 2,50 euron omavastuun lääkettä kohden.
Monilla omavastuumaksut kertyvät tällä hetkellä alkuvuoteen. Erityisen hankala tilanne on pienituloisille ja kalliita lääkkeitä käyttäville. Siksi lääkekorvausjärjestelmää pyritään kehittämään niin, ettei asiakkaiden maksurasitus olisi kohtuuton.
– Erilaisia toimintatapoja maksurasituksen keventämiseen pohditaan parhaillaan.
Lisätietoa
Kati Sarnola
erikoistutkija, Kela
