Kelan tietotarjotinSiirry sisältöön

Mielenterveysongelmat heijastuvat opiskelijoilla monelle eri elämänalueelle – tutkijoilta viisi suositusta parempaan opiskeluympäristöön

Julkaistu 14.3.2023Päivitetty 24.7.2023

Opintouupumus, yksinäisyys ja opiskelussa koetut vaikeudet ovat yleisempiä niillä toisen asteen ja korkeakoulujen opiskelijoilla, joilla on mielenterveysoireita. Korkeakouluopiskelijoista kaksi viidestä pitää oppilaitoksen tarjoamaa tukea liian heikkona, kertoo tuore tutkimus. Tutkijat tarjoavat myös ongelman ratkaisuun tähtääviä suosituksia. 

Mielenterveysongelmat tekevät opiskelusta raskaampaa ja heikentävät opiskelijoiden kokemuksia omasta opintomenestyksestään. Yksinäisyys ja opintouupumus ovat merkittävästi yleisempiä niillä opiskelijoilla, joilla on mielenterveysoireita. Tämä selviää tuoreesta Kelan rahoittamasta tutkimuksesta.

Tutkimuksessa selvitettiin, millaisia oppimisen, opintojen sujumisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin ongelmia mielenterveysongelmiin liittyy lukioiden, ammatillisten oppilaitosten ja korkeakoulujen opiskelijoilla. Lisäksi tutkijat tarkastelivat, millaista apua opiskelijat saivat ja käyttivät sekä miten sukupuoli, perhetausta ja koulutussektori olivat yhteydessä mielenterveyteen.

Moni kaipaisi enemmän tukea – matalan kynnyksen tuki olisi tärkeää

Lähes 40 prosenttia niistä korkeakouluopiskelijoista, joilla oli mielenterveysoireita, piti oppilaitoksen tarjoamaa tukea vajavaisena tai täysin riittämättömänä. Toisen asteen opiskelijoista moni kertoi, että olisi tarvinnut enemmän tukea oppilaitoksesta, muista palveluista ja läheisiltä.

Toisella asteella koettiin eniten ongelmia psykologipalveluiden saatavuudessa, erityisesti niillä opiskelijoilla, jotka raportoivat sekä masennus- että ahdistuneisuusoireista. Terveydenhoitajan, lääkärin ja kuraattorin palvelujen saatavuudessa oli vähemmän ongelmia.

Opiskelijat kertoivat saaneensa tukea useammin läheisiltä kuin oppilaitoksilta tai ulkopuolisilta palveluilta.

– Nuorten pitäisi voida saada tukea helposti, jos heillä on ongelmia mielenterveyden kanssa. Opiskeluympäristön ja opiskeluhuollon tulisi tukea jo varhaisessa vaiheessa ja matalalla kynnyksellä riittävästi niitä opiskelijoita, joilla on mielenterveyteen liittyviä oireita, sekä vahvemmin tukitoimin niitä, joilla jokin mielenterveyden häiriö vaikeuttaa opiskelua, sanoo psykologitutkija Minna Parkkila.

Kuvaaja: korkeakouluopiskelijoiden arviot korkeakoulun antamasta ohjauksesta ja tuen tarve eräissä opiskeluun liittyvissä asioissa mielenterveyden tilanteen mukaan. Kuvasta näkee, että moni opiskelija tarvitsee nykyistä enemmän tukea. Erityisesti mielenterveysongelmia kokevat opiskelijat tarvitsevat tukea.

Lukiolaisilla enemmän mielenterveysoireilua kuin ammattiin opiskelevilla

Toisen asteen opiskelijoista lukiolaiset kokivat mielenterveysoireita useammin kuin ammattiin opiskelevat.

Mielenterveysoireita kokevilla toisen asteen opiskelijoilla oli enemmän poissaoloja kuin muilla toisen asteen opiskelijoilla. Poissaolot taas voivat heikentää opintomenestystä ja siten vaikuttaa nuoren tulevaisuudennäkymiin. Lisäksi mielenterveysoireilu oli yhteydessä esimerkiksi keskittymisessä ja lukemisessa koettuihin vaikeuksiin.

– Mielenterveysongelmilla voi olla varsin kauaskantoisia vaikutuksia moneen elämän osa-alueeseen. Ratkaisut tämän ikäisten nuorten mielenterveysoireiluun olisivat varhaisen puuttumisen kannalta hyvin tärkeitä, sanoo tutkija Johanna Korkeamäki.

Kuvaaja: melko tai erittäin paljon vaikeuksia eräissä opiskeluun liittyvissä asioissa mielenterveyden tilanteen mukaan, % kouluterveyskyselyyn 2019 vastanneista. Kuvasta näkee, että mielenterveysongelmia kokevilla opiskelijoilla on enemmän opiskeluvaikeuksia.
 

Ammattiin opiskelevat käyttivät terveyspalveluita useammin kuin lukiolaiset.

Niillä toisen asteen opiskelijoilla, jotka kokivat perheensä taloudellisen tilanteen heikoksi, oli mielenterveysongelmia useammin kuin muilla. Oireilevien ja muiden opiskelijoiden perhetaustat eivät muuten juuri eronneet toisistaan.

Masennus- ja ahdistuneisuusoireista raportoineet opiskelijat kertoivat monista muistakin kuormitustekijöistä useammin kuin muut opiskelijat.

Yksittäistä ratkaisua ei todennäköisesti ole – tutkijat tarjoavat viisi suositusta

Mielenterveysongelmien syyt ovat moninaisia ja niin pitäisi olla ratkaisujenkin.

– Jos haluamme ratkaista nuorten mielenterveysongelmien yleistymistä, niin pitää ymmärtää, että mikään yksittäinen muutos ei todennäköisesti ratkaise ongelmaa. Tarvitaan siis useampia erilaisia toimenpiteitä, sanoo Korkeamäki.

Tutkimus tarjoaa viisi suositusta mielenterveyden kannalta parempien opiskeluympäristöjen kehittämiseen:

  1. Opiskelijoiden kokemat mielenterveyden haasteet ovat yhteydessä opiskelun moniin eri ulottuvuuksiin terveydentilasta opinnoissa koettuihin vaikeuksiin. Siksi opiskelijoiden palveluissa pitää huomioida opiskelijoiden tarpeet nykyistä kokonaisvaltaisemmin.
  2. Kaikki opiskelijat eivät saa tarvitsemaansa tukea oppilaitoksesta tai opiskeluterveydenhuollosta tai eivät halua hakea apua. Siksi matalan kynnyksen tukimuotoja pitää kehittää osaksi opiskelijoiden opiskeluympäristöjä.
  3.  Osalle mielenterveysongelmat voivat aiheuttaa vakavaakin haittaa opinnoille. Siksi opiskelijoille, joiden vaikeudet kroonistuvat tai monimuotoistuvat, pitää tarjota kohdennetumpaa tukea.
  4. Kuntoutuksen keinoin voidaan tukea opiskelijoita nykyistä paremmin. Esimerkiksi nuorten ammatillisen kuntoutuksen pitää tarjota varhaista tukea, kun opiskelukyky heikentyy.
  5. Opiskelijoiden mielenterveyttä pitää seurata monimenetelmällisellä tutkimuksella. Myös laadullista tutkimusta opiskelijoiden kokemuksista tarvitaan.

Tutkimus kuvaa tilannetta ennen koronaa

Tutkimuksen aineistona oli vuoden 2019 kouluterveyskysely ja vuoden 2016 korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus. Tutkijat analysoivat aineistoa kuvailevilla menetelmillä ja logistisella regressioanalyysilla.

– Tässä tutkimuksessa ei vielä näy koronakriisi, jonka vaikutus opiskelijoiden mielenterveyteen ei ole ollut ainakaan myönteinen, huomauttaa Korkeamäki.

Tutkimuksen toteuttivat Kuntoutussäätiön tutkijat.

Lisätietoa

Alkuperäinen tutkimus: Korkeamäki, J., Parkkila, M., & Poutiainen, E. (2023). Toisen ja korkea-asteen opiskelijoiden mielenterveysongelmien yhteys koettuun opintosuoriutumiseen, sosiaaliseen hyvinvointiin sekä tuen hakemiseen ja saamiseen. Kela.

Jaa tämä artikkeli

Jaa sivu Twitteriin Jaa sivu Facebookiin Jaa sivu LinkedIniin