Kela ja kassat maksoivat työttömyysturvaa vuonna 2023 edellisvuotta vähemmän
Vuonna 2023 sekä ansioturvaa ja perusturvaa saaneiden työttömien määrä että Kelan ja työttömyyskassojen maksamien etuuksien euromäärä jatkoivat hienoisesti laskuaan. Lasku kuitenkin hidastui selvästi aiempiin vuosiin verrattuna.
Työttömyyskassat ja Kela maksoivat vuonna 2023 työttömyysturvaa 3,82 miljardia euroa, hieman vähemmän kuin edellisvuonna. Vuoden 2023 rahassa eli inflaation vaikutus huomioiden euromäärä jatkoi siis hienoisesti laskuaan.
Kelan eli perusturvan osuus työttömyysturvasta oli 1,93 miljardia euroa ja työttömyyskassojen eli ansioturvan 1,89 miljardia euroa.
Vuoden aikana myös ansioturvaa ja perusturvaa saaneiden määrä jatkoi laskuaan. Erityisesti väheni peruspäivärahaa saaneiden määrä.
Kelan maksamaa peruspäivärahaa sai vajaat 294 000 suomalaista, mikä on 20 000 vähemmän kuin edellisvuonna. Työttömyyskassojen maksamaa ansiopäivärahaa sai vajaat 268 000 suomalaista. Määrä kasvoi edellisvuodesta, mutta vain hieman.
Suomen talous painui vuoden 2023 loppupuolella taantumaan. Kelan erikoistutkijan Laura Peutereen mukaan kehno taloustilanne ei näy vielä työllisyystilanteessa. Vuodet 2022 ja 2023 ovat työllisyysasteen ja työttömyysturvan puolesta melko tasaisia.
Nuoret ja nuoret aikuiset useammin perusturvan varassa
Ansiopäivärahaa saa, jos kuuluu työttömyyskassaan ja täyttää sen ehdot. Kelan maksamaan perusturvaan kuuluvat peruspäiväraha ja työmarkkinatuki.
Peruspäivärahaa maksetaan 18–64-vuotiaille työttömille, jotka eivät ole kassan jäseniä, mutta täyttävät työssäoloehdon. Peruspäivärahaa maksetaan enintään 400 päivää. Työmarkkinatukea voi saada, jos työssäoloehto ei täyty tai jos ansio- tai peruspäivärahan enimmäisaika on täyttynyt.
Ikäryhmittäin tarkasteltuna ansioturvaa saavien osuus on pienin alle 30-vuotiaiden nuorten ja nuorten aikuisten joukossa ja puolestaan kasvaa yli 55-vuotiaiden joukossa.
– Nuoret eivät tyypillisesti ole ehtineet olla niin pitkissä työsuhteissa, että saisivat kassasta tukea, eivätkä välttämättä kuulu työttömyyskassaan ollenkaan, Peutere sanoo.
Palkansaajien tutkimuslaitoksen mukaan juuri nuoret palkansaajat ja vähän koulutetut ovat yliedustettuina työttömyyskassaan kuulumattomissa. Miehiä on kassaan kuulumattomissa enemmän kuin naisia.
Työttömyysturvan leikkaukset tulivat voimaan huhtikuussa
Vuonna 2024 on tullut tai tulossa voimaan useita työttömyysturvan muutoksia ja leikkauksia. Huhtikuun alussa poistuivat sekä alaikäisen lapsen huoltajille maksettu työttömyysturvan lapsikorotus että 300 euron suojaosa. Aiemmin työttömyysaikana ansaitut tulot ovat pienentäneet tukea vasta ylitettyään suojaosan.
Eduskunta käsittelee hallituksen esitystä ansiosidonnaisen porrastamisesta. Porrastaminen tarkoittaa sitä, että ansiopäiväraha putoaa kahden kuukauden työttömyyden jälkeen 80 prosenttiin ja uudelleen noin kahdeksan kuukauden jälkeen 75 prosenttiin. Näillä näkymin porrastus tulisi voimaan syyskuussa.
– Leikkaukset vähentävät maksettujen työttömyysetuuksien määrää. Toisaalta toimeentulotukea saavien määrä voi samalla kasvaa. Jos leikkaukset johtaisivat siirtymiseen kokoaikaiseen työhön, saajien määrä voisi vähentyä, Peutere arvioi.
Peutereen mukaan työttömyysturvan kehittymistä tänä vuonna on vielä vaikea arvioida, sillä työllisyysasteen kehityksestä on tietoa vasta alkuvuodelta.
