Kelan tutkimusohjelma 2026–2028

Kelan tutkimusyksikössä tehdään ajankohtaista, monitieteistä tutkimusta kansallisesti ja globaalisti tärkeistä teemoista. Tuotamme vaikuttavaa tutkimustietoa, jota yhteiskunnassa voidaan hyödyntää sosiaaliturvan ja sairausvakuutuksen kehittämisessä.

 

Tutkimus on Kelan lakisääteinen tehtävä (www.finlex.fi). Kolmivuotinen tutkimusohjelmamme kuvaa ja ohjaa tutkimustoimintamme sisällöllisiä painotuksia tärkeiksi tunnistamissamme sosiaaliturvaan liittyvissä kysymyksissä.

Arvojamme ovat

• luotettavuus
• vaikuttavuus
• yhteistyökyky.

Teemme riippumatonta, tieteellisesti laadukasta tutkimusta ja osallistumme aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Tutkimusohjelmakaudella 2026–2028 tutkimustoiminnan painopisteisiin vaikuttavat erityisesti merkittävät muutokset ja leikkaukset sosiaaliturvajärjestelmässä. Laajennamme yhteistyötä muiden tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa. Julkaisutoiminnassa pyrimme tutkimuksen vaikuttavuuden ja yhteiskunnallisen näkyvyyden lisäksi kasvattamaan vertaisarvioitujen julkaisujen määrää.

Etsimme vastauksia ajankohtaisiin kysymyksiin

Tutkimusohjelmamme perusta on Kelan tutkimuksen perinteisillä ja vahvoilla osaamisalueilla eli sosiaaliturvassa ja sairausvakuutuksessa. Pitkäjänteisten hankkeiden lisäksi tuotamme ja tulkitsemme tarvittaessa nopeasti tutkimustietoa yhteiskunnan ajankohtaisiin tietotarpeisiin.

Tutkimuksemme tukee Kelan strategiaa (www.kela.fi), jossa painotetaan asiakkaiden tarpeiden ymmärtämistä ja eri elämäntilanteissa olevien asiakasryhmien palvelumallien kehittämistä. Tuemme tutkimustiedolla Kelan palvelujen ja tuottavuuden kehitystä sekä tiedolla johtamista, kuten Kelan Eepos-kehittämisohjelman tavoitteiden toteutumista. Tarkastelemme teknologisen kehityksen, digitalisaation ja tekoälyn vaikutuksia sosiaaliturvajärjestelmään.

Tutkimuksemme ja asiantuntemuksemme tukevat lainsäädännön valmistelua sekä lakiuudistusten ennakko- ja jälkiarviointia.

Tutkimustiedon avulla kohti kestävää ja uudistuvaa sosiaaliturvajärjestelmää

Kaikissa tutkimushankkeissamme tavoitteenamme on tuottaa tietoa, joka edistää hyvinvointia yhteiskunnassa.

Tuotamme yli 60 vuoden kokemuksella tutkimustietoa, jota voidaan käyttää tasa-arvoisen ja oikeudenmukaisen yhteiskunnan sekä kestävän ja uudistuvan sosiaaliturvan ja sairausvakuutuksen kehittämisessä. Tuotamme tietoa erityisesti työllisyyden ja osallisuuden edistämiseksi.

Tutkimusohjelman taustalla vaikuttavat megatrendit, joista keskeisiä ovat

• ikääntyminen ja väestörakenteen muutos
• polarisaatio ja resurssien niukkuus
• geopoliittiset jännitteet
• digitalisaatio ja tekoäly
• ilmastonmuutos ja luontokato.

Teemme monimenetelmällistä tutkimusta

Käytämme monipuolisesti Kelan etuusrekisterien tietoja, joita yhdistämme myös muihin rekisteritietoihin, esimerkiksi Kanta-palvelujen tietoihin.

Keräämme tietoa myös kyselyillä, haastatteluilla ja havainnoinnilla.

Pyrimme löytämään innovatiivisia tutkimusasetelmia, menetelmiä ja lähestymistapoja. Panostamme entistä kattavampien ja monipuolisempien aineistojen analysointiin, mikä auttaa ymmärtämään asiakkaiden etuus- ja palvelujärjestelmän kokonaisuutta.

Viestimme tutkimuksista aktiivisesti ja nopeasti

Viestintä on keskeinen osa tutkimuksen vaikuttavuutta. Tutkimusviestintämme perustuu ajankohtaisuuteen, selkeyteen ja monikanavaisuuteen, jotta tutkimustieto tavoittaa kulloinkin keskeiset kohderyhmät vaikuttavasti ja oikea-aikaisesti. Tuemme viestinnän avulla niin päätöksentekoa kuin julkista keskustelua sosiaaliturvaan ja sote-kenttään liittyvissä kysymyksissä.

Teemme tutkimusviestintää tavoitteellisesti. Keskeisiä kanavia ovat muun muassa yhteistyö journalistisen median kanssa, Kelan tietotarjottimella julkaistava Kelan tutkimusblogi ja sosiaalisen median palvelut. Kokeilemme matalalla kynnyksellä myös uusia viestintämuotoja.

Tutkimustulosten raportointiin ovat käytettävissä julkaisusarjamme: Tutkimuksia, Teemakirjoja, Raportteja ja Avauksia. Julkaisemme myös muissa tiedejulkaisuissa. Kelan tutkimusjulkaisut ovat avoimesti maksutta saatavilla. Noudatamme Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistuksen (www.avointiede.fi) periaatteita.

Tutkimuksen painoalueet

Olemme teemoittaneet tutkimusaiheemme painoalueisiin, joilla toteutamme sekä pitkäjänteisiä tutkimushankkeita että nopeita selvityksiä ajankohtaisista aiheista.

Tutkimusohjelmakaudella 2026–2028 tutkimusta tehdään kolmella painoalueella, jotka ovat

• kestävä sairausvakuutus
• toimeentulo eri elämäntilanteissa
• toimintakyky, työkyky ja kuntoutuminen.

Osa tutkimusaiheista liittyy useampaan kuin yhteen painoalueeseen.

Kestävä sairausvakuutus

Painoalueen tutkimus keskittyy sairausvakuutukseen liittyvien etuuksien ja palveluiden käyttöön, niiden kustannuksiin ja tehokkuuteen sekä terveysmarkkinoihin. Tarkastelemme sairausvakuutuksen roolia osana sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmää sekä sen hyötyjä ja haasteita erityisesti terveyspalveluiden saatavuuden, rahoituksen ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Lisäksi tuotamme tietoa sairausvakuutuksen vuorovaikutuksesta markkinoiden ja hyvinvointialueiden kanssa.

Tutkimme, miten kokeilut, uudet digitaaliset toimintamallit sekä kustannus- ja markkinarakenteet vaikuttavat terveyspalveluiden tarjontaan, käyttöön ja saatavuuteen. Yhtenä keskeisenä tutkimuskohteena on arvioida 65 vuotta täyttäneille suunnatun valinnanvapauskokeilun vaikutuksia. Lisäksi tuotamme tietoa lääkkeiden käytöstä, niiden määräämisestä, lääkemarkkinoista ja lääkekorvausjärjestelmästä sekä niiden vaikutuksista asiakkaisiin ja sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmään. Arvioimme myös lääkeluottokokeilun toimivuutta.

Tutkimme opiskelija- ja työterveyshuollon, yksityisten terveyspalveluiden ja sairausvakuutuksen merkitystä terveyspalvelujärjestelmän kokonaisuudessa eri väestöryhmien terveyden ja hyvinvoinnin tukemisessa. Mielenterveyshaasteet ovat erityinen tutkimuksemme kohde. Tuotamme tietoa, joka tukee terveysmarkkinoiden tasapainoista kehitystä sekä edistää palvelujärjestelmän tehokkuutta ja vaikuttavuutta kestävältä pohjalta.

Toimeentulo eri elämäntilanteissa

Painoalueen hankkeissa tehtävä tutkimus kohdistuu eri väestöryhmien toimeentuloon ja hyvinvointiin. Tarkastelemme muun muassa opiskelijoiden, lapsiperheiden, ikääntyneiden, eri alueilla asuvien ja eri elämäntilanteissa olevien toimeentulon rakentumista.

Tutkimme sosiaaliturvaetuuksien saajien toimeentuloa sekä eri etuuksien yhtäaikaista käyttöä. Seuraamme, miten toimeentulo muuttuu elämäntilanteen muuttuessa ja millainen merkitys sosiaaliturvalla on toimeentulon tasaajana työtulojen muuttuessa. Tutkimme myös perustoimeentulotuen riittävyyttä ja kehitystä.

Tuotamme tutkimustietoa sosiaaliturvajärjestelmän reformien tavoitteiden toteutumisesta sekä vaikutuksista toimeentuloon, työntekoon, etuuksien käyttöön ja etuuskustannuksiin. Selvitämme myös, miten sosiaaliturvan viimeaikaiset muutokset ovat vaikuttaneet etuuksien ja työtulojen yhdistämiseen. Tarkastelemme työllisyysvaikutusten rinnalla uudistusten vaikutuksia hyvinvointiin.

Tutkimusohjelmakaudella seurattavia sosiaaliturvajärjestelmän muutoksia ovat muun muassa toimeentulotuen kokonaisuudistus, opintotuen kokonaisuudistus sekä työttömän yleistuki. Arvioimme myös perhevapaauudistuksen vaikutuksia vanhempien työssäkäyntiin, terveyteen ja muuhun hyvinvointiin.

Toimintakyky, työkyky ja kuntoutuminen

Painoalueen tutkimus keskittyy työ-, opiskelu- ja toimintakykyyn liittyvien etuuksien ja palveluiden käyttöön, niiden muutoksiin sekä väestöryhmittäisiin ja alueellisiin eroihin. Tarkastelemme palvelujärjestelmän sekä työkyvyttömyys- ja kuntoutuslainsäädännön muutoksia ja niiden vaikutuksia asiakkaisiin, eri toimijoihin sekä etuuksien saajien määrän kehitykseen. Nuorten, ikääntyvien, osatyökykyisten ja työttömien henkilöiden asema ja tarpeet ovat keskeisiä näkökulmia näissä tarkasteluissa. 

Tutkimme kuntoutuspalveluiden ja -etuuksien toteutumista ja vaikuttavuutta. Kuntoutuksen vaikuttavuus -tutkimuskokonaisuuden neljässä osatutkimuksessa tarkastelemme Kelan kuntoutuksen vaikutuksia ja vaikuttavuutta eri näkökulmista. Mukana on ammatillisen, harkinnanvaraisen ja vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen palveluita.

Muutos 4 -hankkeen seitsemän osatutkimusta vahvistavat Kelan kuntoutuksen implementaatiotutkimusta. Selvitämme muun muassa Sijoita ja valmenna -malliin pohjautuvan Kelan Työhönvalmennuksen toteuttamista ja koettuja hyötyjä sekä kokonaan etäkuntoutuksena järjestettävää Tules-kurssia.

Tutkimme, miten kuntoutusrahaetuudet ja kuntoutuspalvelut ‒ mukaan lukien etäkuntoutus ja digitaaliset ratkaisut ‒ voivat tukea eri-ikäisten ja erilaisissa elämäntilanteissa olevien henkilöiden toimintakykyä, työkykyä ja kuntoutumista. Tuotamme myös tietoa työkyvyttömyyden prosesseista, jotta voitaisiin vähentää sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyden jaksoja sekä edistää työelämään osallistumista.

Tutkimuksen läpileikkaavat teemat

Jokaisella painoalueella ja niihin kuuluvissa tutkimushankkeissa huomioidaan soveltuvin osin useita läpileikkaavia teemoja.

Asiakkaat ja luottamus

Asiakkaat ja luottamus muodostavat Kelan tutkimustoiminnan läpileikkaavan teeman, joka keskittyy sosiaaliturvan käyttäjien tarpeisiin ja asemaan palveluiden keskiössä sekä tukee asiakaslähtöisyyttä. Tarkastelemme tutkimuksissa asiakkuutta sekä yksilön että etuus- ja palvelujärjestelmän näkökulmista.

Teeman keskeisiä tutkimuskohteita ovat esimerkiksi Kelan ja asiakkaan välinen kohtaaminen, asiakkaiden palvelupolut, asiakkaiden luottamus Kelan palveluihin, asiakaskokemukset, etuuksien ja palveluiden saavutettavuus sekä sosiaaliturvan vaikuttavuus arjessa.

Muutokset ja kustannukset

Muutokset ja kustannukset -teeman ohjaamana seuraamme sosiaaliturvan muutoksia ja sosiaaliturvakustannusten kehitystä sekä tuemme päätöksentekoa tutkimustiedolla. Sosiaaliturvan muutokset voivat olla tutkimuksen kohde, perustelu tutkimuksen käynnistämiselle tai osa tutkimuksen taustalla olevaa toimintaympäristöä.

Teemme ennakkoarvioita muutosten vaikutuksista etuuksien käyttäjin ja kustannuksiin, ja muutosten jälkeen tutkimme niiden vaikutuksia sosiaaliturvan käyttäjiin, ihmisten hyvinvointiin, kustannuksiin ja julkiseen talouteen. Tutkimme uudistusten vaikutuksia myös pitkällä aikavälillä ja seuraamme muiden maiden sosiaaliturvajärjestelmissä ja toimintaympäristöissä tapahtuvia muutoksia. Tutkimme sekä aiemmin toteutettuja että myöhemmin tutkimusohjelmakaudella toteutettavia sosiaaliturvamuutoksia.

Yhdenvertaisuus

Yhdenvertaisuus-teema ohjaa tutkimushankkeita tarkastelemaan etuuksien ja palveluiden kohdentumista eri väestöryhmiin ja tutkimaan, kuinka etuus- ja palvelujärjestelmä tukee erilaisten haavoittuvassa asemassa olevien väestöryhmien sekä eri elämäntilanteissa olevien hyvinvointia.

Tarkastelemme muun muassa sosioekonomisia eroja, sukupuolieroja, alueellisia eroja sekä muita väestöryhmien välisiä eroja etuuksien ja palveluiden käytössä. Tavoitteena on tuottaa tutkimustietoa yhdenvertaisen sosiaaliturvajärjestelmän rakentamisen tueksi.