Kelan Oma väylä -kuntoutuksen ytimessä konkreettiset askeleet tulevaisuuteen: tuloksia kuntoutuksen toteutumisesta ja toimivuudesta

Tiivistelmä

Tässä julkaisussa raportoidaan tuloksia tutkimuksesta, jossa selvitettiin Kelan Oma väylä -kuntoutuksen toteuttamiseen ja toimivuuteen liittyviä tekijöitä ja vaiheita asiakkaiden ja palveluntuottajien näkökulmista. Oma väylä -kuntoutus on tarkoitettu 16–29-vuotiaille nuorille henkilöille, joilla on diagnosoitu aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriö (ADHD) ja/tai autismikirjon häiriö. Aineistoina olivat asiakkaille suunnatut kyselyt kuntoutuksen alkuvaiheessa (n = 1 223) ja loppuvaiheessa (n = 425), asiakkaiden yksilöhaastattelut kuntoutuksen aikana (n = 19) ja kuntoutuksen päättymisen jälkeen (n = 14) sekä palveluntuottajien moniammatillisille työryhmille suunnatut kyselyt (n = 73) ja ryhmähaastattelut (n = 5).

Tutkimusaineisto kerättiin osana Kelan Muutos II -hankkeen REKKU-tutkimuskokonaisuutta, joka kohdistui kuntoutuspalveluiden järjestämisessä käytettävän rekisteröitymismenettelyn toimivuuteen ja uusien palvelukuvausten mukaisten kuntoutusten toteutumiseen. Tässä julkaisussa kohdennutaan Oma väylä -kuntoutukseen ohjautumiseen, moniammatillisuuteen, kuntoutuksen toteutusmuotoihin (yksilötapaamiset, ryhmätapaamiset, läheisten tapaamiset, verkostotyö ja seurantatapaamiset) sekä kuntoutuksen koettuihin hyötyihin.

Tulosten perusteella Oma väylä -kuntoutus näyttäytyi asiakasryhmälle sopivana ja tarpeellisena kuntoutusmuotona. Sen vahvuuksiksi tunnistettiin kokonaisvaltaisuus ja yksilöllisyys, joka todentui erityisesti luottamuksellisessa vuorovaikutuksessa omaohjaajan kanssa. Keskeistä kuntoutuksessa on joustava kohdentuminen kulloinkin ajankohtaisten elämänalueiden tukemiseen ja nopea reagoiminen muuttuviin tarpeisiin. Se vastasi ADHD:n mukanaan tuomiin tai autismikirjoon liittyviin erityisiin kysymyksiin kuin myös kehittyvän aikuisuuden ikävaiheeseen kuuluviin piirteisiin, kuten elämäntilanteessa tapahtuviin muutoksiin.

Oma väylä -kuntoutuksen palvelukuvauksen tulisi antaa kuntoutukselle raamit ja ohjata riittävän yhdenmukaiseen toteutukseen, jotta esimerkiksi vaikuttavuuden arviointi olisi mahdollista. Palvelukuvauksen kehittämiskohteiksi tunnistettiin seuraavat teemat: kuntoutukseen osallistumisen edellytysten arvioiminen ennen kuntoutukseen ohjautumista, mahdollisuus jakaa yksilötapaamisten käyntikertoja pidemmälle ajanjaksolle, moniammatillisuuden kuvaaminen osaamisperusteisesti ammattilähtöisyyden sijaan, ratkaisukeskeisyyden esille tuominen palvelukuvauksessa, ryhmätapaamisten kohdentumisen ja tavoitteiden uudelleenmäärittely sekä verkostoyhteistyön nostaminen selkeämmin esille palvelukuvauksessa.

Oma väylä -kuntoutus näyttäytyi tutkimuksessa kompleksina kuntoutuskokonaisuutena, joka sisälsi integratiivisia ja räätälöityjä elementtejä. Kuntoutuksen toteuttaminen vaatii monipuolista osaamista sekä kokemustietoa asiakkaan oman kuntoutumispolun rakentamisesta. Kuntoutuksen ydinelementtien kirkastaminen on jatkossa tärkeää, jotta ammattilaiset valitsevat yksilölle toivottuja tuloksia tuottavat interventiomuodot. Ryhmätasolla kuntoutuksen ydinelementtien tarkastelu varmistaa kuntoutuksen laadun ylläpysymisen.

Lue koko julkaisu (helda.helsinki.fi)

Tekijät

Hennariikka Heinijoki, Maarit Karhula, Riitta Seppänen-Järvelä, Ismo Ukkola

Lisätietoja julkaisusta

• Vertaisarvioitu: ei.
• Avoin saatavuus: kyllä.
• Koko viite: Heinijoki, H., Karhula, M., Seppänen-Järvelä, R., & Ukkola, I. (2023). Kelan Oma väylä -kuntoutuksen ytimessä konkreettiset askeleet tulevaisuuteen: Tuloksia kuntoutuksen toteutumisesta ja toimivuudesta. Kela. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231109143716