Kelan tietotarjotinSiirry sisältöön

Omaishoitajien kuntoutuskurssit Etäkuntoutuksen toimivuus ja vaikuttavuus -tutkimuksessa: Kuvaus tutkimusprosessista

Julkaistu 2.11.2023

Tiivistelmä

Yhteiskunnalliset taustatekijät, erityisesti hyvinvointialueiden rakentuminen ja digitalisaation kehitys, vaikuttavat tällä hetkellä voimakkaasti kuntoutuspalveluiden järjestämiseen ja niiden tutkimukseen. Omaishoito on tapa järjestää tukea tarvitsevan henkilön hoitoa ja asumista hänen omassa kodissaan. Myös omaishoitajat tarvitsevat erilaisia palveluita ja kuntoutusta, sillä omaishoitotyö koetaan usein sekä sitovana että kuormittavana.

Kelan järjestämässä omaishoitajien kuntoutuksessa otettiin vuonna 2021 käyttöön ensimmäiset kasvokkaista ja etäkuntoutusta yhdistävät kuntoutuskurssit. Omaishoitajien kuntoutuskurssi sisältää kaksi kasvokkaista kuntoutusjaksoa palveluntuottajan tiloissa sekä niiden väliin sijoittuvan 12 viikon etäkuntoutusjakson, joka toteutetaan OMApolku-verkko-ohjelmaan perustuen.

Kela tutkii järjestämänsä Omaishoitajien kuntoutuskurssin uudenlaista toteutusta, toimeenpanoa ja vaikuttavuutta Etäkuntoutuksen toimivuus ja vaikuttavuus -tutkimushankkeessa. Tutkimushankkeessa yhdistyy kaksi erilaista tutkimusasetelmaa; implementaatiotutkimus sekä vaikuttavuustutkimus. Etäkuntoutuksen toimivuus -osatutkimus on luonteeltaan implementaatio-tutkimusta, jossa tarkastellaan etäkuntoutusta palveluntuottajien ja asiakkaiden kokemana. Etäkuntoutuksen vaikuttavuus -osatutkimuksessa arvioidaan Omaishoitajien kuntoutuskurssin vaikutuksia vertailuasetelmassa. Tutkimusasetelmien yhdistämisen tavoitteena oli tuottaa monipuolista tietoa etäkuntoutuksesta Omaishoitajien kuntoutuskursseilla, minimoida tutkimuksista aiheutuva kuormitus tutkittaville sekä hyödyntää tutkimusyhteistyöstä saatava etu rekrytoinnissa, tiedottamisessa ja eri tahojen välisessä yhteistyössä.

Tutkimusprosessin toteutusta arvioitiin RE-AIM-viitekehystä soveltaen. Tutkimusprosessin suunnitelmien mukaista etenemistä vaikeuttivat Omaishoitajien kuntoutuskurssien peruuntumiset ja rekrytoinnin haasteet. Haasteista huolimatta tutkimuksessa saavutettiin arvioinnin perusteella ne hyödyt, joita tutkimusten yhdistämisellä tavoiteltiin. Lisäksi rekrytoitujen tutkittavien alueellinen edustavuus oli hyvä, Etäkuntoutuksen vaikuttavuus -osatutkimuksessa saatiin keskeisten taustamuuttujien ja päätulosmuuttujan osalta muodostettua vertailukelpoiset ryhmät ja tutkittavat pysyivät hyvin mukana tutkimuksessa. Eri tutkimusasetelmia yhdistävän tutkimusprosessin arvioinnissa kannattaa hyödyntää teoreettista viitekehystä. Jatkossa olisi tärkeää raportoida ja kuvata tutkimusasetelmia yhdistäviä tutkimusprosesseja, jotta niiden käytöstä voisi rakentaa aiempaa systemaattisempia käytäntöjä kotimaiseen kuntoutuksen tutkimukseen.

Lue koko julkaisu (helda.helsinki.fi).

Tekijät

Johanna Nuojua, Tuija Partanen, Mia Kilkki, Hennariikka Heinijoki, Saija Karinkanta

Lisätietoa julkaisusta

  • Vertaisarvioitu: ei.
  • Avoin saatavuus: kyllä.
  • Koko viite: Nuojua, J., Partanen, T., Kilkki, M., Heinijoki, H., & Karinkanta, S. (2023). Omaishoitajien kuntoutuskurssit Etäkuntoutuksen toimivuus ja vaikuttavuus -tutkimuksessa: Kuvaus tutkimusprosessista. Kela. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231101142165

Jaa tämä artikkeli

Jaa sivu Twitteriin Jaa sivu Facebookiin Jaa sivu LinkedIniin