Kelan kuntoutuksen hyödyn arviointi 2022

Tiivistelmä

Tässä raportissa tarkastellaan vuonna 2022 Kelan kuntoutuksen päättäneiden työ- ja toimintakykyä ja työelämäasemaa. Lähes kaikissa palveluissa nähtiin kuntoutuksen aikana suotuisia muutoksia koetussa elämänlaadussa, masennusoireissa sekä työ- ja opiskelukyvyssä. Useimmissa palveluissa muutokset näyttäytyivät samantasoisina kuin aiempina vuosina on raportoitu. Lisäksi mielenterveyskuntoutuskursseille osallistuneilla hyödyt olivat edellisvuosia suurempia. Ensimmäistä kertaa arvioiduista palveluista nuorten Oma väylä -kuntoutuksessa nähtiin selkeätä parannusta toimintakyvyssä. Liikehäiriösairauksien kuntoutuskurssille osallistuneilla, joilla sairaus on etenevä, toimintakykymuutokset olivat vähäisiä. Seurannan aikana työssä ja opiskelemassa olevien osuus kasvoi työllistymistä edistävään ammatilliseen kuntoutukseen (TEAK), Nuotti-valmennukseen ja mielenterveyskuntoutuskursseille osallistuneilla ja pysyi korkeahkolla tasolla KIILA-kuntoutukseen ja tuki- ja liikuntaelinsairauksien kuntoutuskursseille osallistuneilla. Erityisesti kuntoutuksen aikana koettu työ- ja opiskelukyvyn paraneminen lisäsi TEAK-palveluun ja Nuotti-valmennukseen osallistuneiden todennäköisyyttä olla työssä tai opiskelemassa kuntoutuksen päättymistä seuranneena vuonna.

Työ- ja toimintakykyä arvioitiin kuntoutuksen alkaessa ja päättyessä itsearviointimittareiden avulla. Työelämäasemaa tarkastellaan rekisteritietojen avulla vuosi ennen kuntoutusta, kuntoutusvuonna ja vuoden kuluttua kuntoutuksen päättymisestä. Mukana on tiedot 11 903 kuntoutusasiakkaasta. Tarkastelussa on mukana neljätoista kuntoutuspalveluryhmää Kelan ammatillisesta, harkinnanvaraisesta ja vaativasta lääkinnällisestä kuntoutuksesta.

Lue koko julkaisu (helda.helsinki.fi).

Tekijät

Saija Karinkanta, Tuomas Reiterä

Lisätietoa julkaisusta

• Vertaisarvioitu: ei.
• Avoin saatavuus: kyllä.
• Koko viite: Karinkanta, S., & Reiterä, T. (2026). Kelan kuntoutuksen hyödyn arviointi 2022. Kela. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-284-234-3