Pitkät sairauspoissalot työikäisillä naisilla ja miehillä: Sairauspäivärahan saajat 1996–2015

Tiivistelmä

Artikkelissa tarkasteltiin Kelan maksaman sairauspäivärahan saamisella mitattujen pitkien sairauspoissaolojen esiintymistä ikä- ja sukupuoliryhmittäin sekä sairausryhmittäin 16–64-vuotiailla suomalaisilla viimeisen 20 vuoden aikana. Laskelmat perustuvat Kelan sairauspäivärahatietoihin ja Tilastokeskuksen tietoihin työikäisestä ei-eläkkeellä olevasta väestöstä. Kelan sairauspäiväraharekisterin tiedot kattavat vähintään 12 kalenteripäivää kestäneet sairauspoissaolot. 

Sairauspäivärahaa saaneiden osuus työikäisistä kasvoi 1990-luvun puolivälistä vuosiin 2006–2007, minkä jälkeen osuus on vuodesta 2008 alkaen jälleen pienentynyt suunnilleen parin vuosikymmenen takaiselle tasolle. 11 prosenttia 16–64-vuotiaista naisista ja 7 prosenttia miehistä sai sairauspäivärahaa vuoden 2015 aikana; vuodesta 2007 osuus oli sekä naisilla että miehillä laskenut noin kaksi prosenttiyksikköä. Eri ikäisillä naisilla ja miehillä oli osittain yleistrendiä noudattelevia, osittain yleisestä kehityksestä poikkeavia kehityskulkuja etenkin diagnoosiryhmittäin tarkasteltuna. Sairauspäivärahaa saaneiden osuuden viimeaikainen pieneneminen johtuu erityisesti siitä, että tuki- ja liikuntaelinten sairauksien perusteella saadaan entistä harvemmin päivärahaa. Mielenterveysdiagnoosilla myönnetyn sairauspäivärahan saaminen yleistyi voimakkaasti 1990-luvun puolivälin jälkeen, ja päivärahaa saaneiden osuus on vuoden 2008 jälkeen jäänyt suhteellisen korkealle tasolle. 16–34-vuotiailla kasvu mielenterveysperusteisen päivärahan saamisessa on jatkunut aivan viime vuosiin saakka. 

Sairauspäivärahan saamisella mitattujen pitkien sairauspoissaolojen ilmenemisen muutoksiin voi olla useita syytekijöitä, ja väestön terveydentilan muutoksilla on kehityksessä vain pieni rooli. Artikkelissa pohdittiin tarkemmin kolmea tekijää muutosten taustalla: sairauspäivärahaa koskevan lainsäädännön muutoksia, taloussyklien vaikutusta sekä ikärakenteen muutosta. Lainsäädännön muutoksilla arvioitiin olevan vain suhteellisen pieniä vaikutuksia sairauspäivärahaa saaneiden osuuksiin viime vuosina. Taloussyklit sen sijaan näyttivät liittyvän vahvasti sairauspäivärahan saamisen ajalliseen vaihteluun: työttömyyden pienentyessä sairauspäivärahan saaminen on kasvanut ja työttömyyden kasvaessa laskenut. Työikäisen väestön ikärakenteen vanheneminen kiihdytti sairauspäivärahaa saaneiden osuuden kasvua 1990-luvun lopussa ja 2000-luvun alussa, mutta viimeaikaiseen kehitykseen ikärakenteen muutos ei ole enää vaikuttanut. Myös toimenpiteet työkyvyn varhaiseksi tukemiseksi ovat voineet myötävaikuttaa sairauspäivärahan saamisen vähenemiseen viime vuosina.

Lue koko artikkeli (julkari.fi)

Tekijä

Jenni Blomgren

Lisätietoja julkaisusta

• Vertaisarvioitu: ei.
• Avoin saatavuus: kyllä.
• Koko viite: Blomgren, J. (2016). Pitkät sairauspoissalot työikäisillä naisilla ja miehillä: Sairauspäivärahan saajat 1996–2015. Yhteiskuntapolitiikka, 81(6), 681–691. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2016121431442