Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriön perusteella kuntoutusta saaneiden valmistuminen toisen asteen opinnoista ja opintojen jälkeinen työmarkkina-asema

Tiivistelmä

Tarkastelimme mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriön perusteella kuntoutusta saaneiden opiskelijoiden valmistumista toisen asteen opinnoista sekä opintojen jälkeistä työmarkkina-asemaa. Kuntoutusmuodoista tarkasteltiin Kelan koulutuksena toteutettua ammatillista kuntoutusta sekä kuntoutuspsykoterapiaa.

Tutkimusväestö sisälsi vuosina 1989–1991 syntyneet, jotka aloittivat toisen asteen opinnot 16–19-vuotiaina (N=184 750). Aineisto koostettiin Tilastokeskuksen, Opetushallituksen sekä Kelan rekistereistä. Valmistumista tarkasteltiin viideltä vuodelta opintojen aloituksen jälkeen. Menetelminä käytettiin ristiintaulukointia ja Coxin suhteellisten vaarojen mallia.

Tulokset osoittivat, että mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriön perusteella Kelan koulutuksena toteutettua ammatillista kuntoutusta ja kuntoutuspsykoterapiaa saaneet opiskelijat valmistuivat muita harvemmin toisen asteen opinnoista. Perheen sosioekonominen asema ei ollut yhteydessä eroihin valmistumisessa.

Peruskoulunaikaisella koulusuoriutumisella ja oppilaitostyypillä havaittiin yhteisvaikutus valmistumiseen. Koulusuoriutuminen oli yhteydessä ammatilliseen kuntoutukseen osallistuneiden heikompaan valmistumiseen suhteessa muihin ammatillisessa oppilaitoksessa opiskeleviin. Ammatilliseen kuntoutukseen osallistuneiden koulusuoriutuminen oli muita ryhmiä heikompaa, ja lähes puolet kaikista ammatilliseen kuntoutukseen osallistuneista oli suorittanut yksilöllistetyn oppimäärän. Sen sijaan kuntoutuspsykoterapiaan osallistuneet hyötyivät hieman hyvästä peruskouluaikaisesta koulusuoriutumisesta ja kun se otettiin huomioon, kasvoi ero valmistumisessa muihin opiskelijoihin nähden sekä lukiossa että ammatillisessa oppilaitoksessa.

Kuntoutukseen osallistuneet opiskelijat olivat opintojen jälkeisenä seuranta-ajankohtana muita opiskelijoita useammin työkyvyttömyyseläkkeellä. Kuntoutukseen osallistuneista toiselta asteelta valmistuneet olivat kuitenkin harvemmin työkyvyttömyyseläkkeellä kuin ne, jotka eivät valmistuneet.

Opintojen loppuun saattamiseksi olisi tärkeää, että mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriön vuoksi kuntoutukseen osallistuneille tarjotaan riittävästi tukea toisen asteen tutkinnon suorittamiseen.

Lue koko artikkeli (journal.fi)

Tekijät

Minna Parkkila, Maari Parkkinen, Hanna Rinne, Johanna Korkeamäki, Erja Poutiainen

Lisätietoja julkaisusta

• Vertaisarvioitu: kyllä.
• Avoin saatavuus: ei.
• Koko viite: Parkkila, M., Parkkinen, M., Rinne, H., Korkeamäki, J., & Poutiainen, E. (2025). Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriön perusteella kuntoutusta saaneiden valmistuminen toisen asteen opinnoista ja opintojen jälkeinen työmarkkina-asema. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti, 62(3), 534-551. https://doi.org/10.23990/sa.142256