Kuntoutus osana työkykyjohtamista henkilöstöasiantuntijan näkökulmasta

Tiivistelmä

Monialaisuutta ja kumppanuutta korostava näkemys kuntoutusyhteistyöstä on vahvistanut työpaikan roolia kuntoutuksessa. Tässä artikkelissa tarkastellaan kuntoutusta osana työpaikan työkykyjohtamista työnantajan näkökulmasta, jota edustaa henkilöstöhallinnon asiantuntija. Aineistona käytettiin henkilöstöasiantuntijoiden yksilöhaastatteluja (N=10). Aineisto kerättiin osana Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen laajaa arviointitutkimusta. Aineiston prosessimaisen sisällönanalyysin rakenteeksi muodostui pää- ja alakategorioden muodostama käsitteellinen kokonaisuus, jossa kuntoutuksen tehtävä ja toimijoiden roolit jäsentyvät osaksi työpaikan työkyvyn tuen paradigmaa. Kuntoutus näyttäytyi aineistossa henkilöstötyön prosessien, käytänteiden ja perustehtävän näkökulmasta. Sen tehtävä oli työntekijöiden työkyvyn tuki, jossa korostui työntekijälähtöisyys, ei niinkään työnantajan intressit. Kun kuntoutukselta odotettiin kiinnittymistä työpaikkaan ja työntekijän työhön, korostui työntekijän ja lähiesimiehen vuorovaikutus. Työntekijöiltä odotettiin aktiivista toimijuutta ja vastuullisuutta omasta työkyvystä. Henkilöstöasiantuntijoiden oma, eri toimijoiden vuoronvaikutusta edistävä rooli kuntoutuksessa asemoitui osaksi heidän työkenttäänsä kuuluvaa työkyvyn johtamista ja tukemista. He olivat tulleet työnantajan edustajina alueelle, joka traditionaalisesti on ollut työterveyshuollon ja kuntoutuksen ammattilasten asiantuntijuusaluetta.

Lue koko artikkeli (journal.fi)

Tekijä

Riitta Seppänen-Järvelä

Lisätietoja julkaisusta

• Vertaisarvioitu: kyllä.
• Avoin saatavuus: ei.
• Koko viite: Seppänen-Järvelä, R. (2018). Kuntoutus osana työkykyjohtamista henkilöstöasiantuntijan näkökulmasta. Kuntoutus, 41(1), 21–32. https://journal.fi/kuntoutus/article/view/100409