Kelan tietotarjotinSiirry sisältöön

Lääkebarometri 2015: Kyselytutkimusten aineistonkeruu ja tutkimusseloste

Julkaistu 31.5.2018

Tiivistelmä

Fimea toteutti syyskuussa 2015 kyselytutkimusaineistoihin perustuvan Lääkebarometrin. Kyseessä on kyselytutkimus, jonka aineisto on kerätty sekä postikyselynä että verkkopaneelina. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kansalaisten käsityksiä ja kokemuksia uusien lääkkeiden käytöstä ja valmiudesta osallistua päätöksentekoon hoitoa suunniteltaessa ja toteutettaessa. Tutkimuksessa kartoitettiin väestön käsityksiä lääkkeiden hyödyistä ja haitoista, mielipiteitä lääkekorvausjärjestelmästä ja lääkehoitojen priorisoinnista, väestön terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä arvoja, mielikuvia uusista lääkkeistä, kokemuksia lääkkeisiin liittyvästä neuvonnasta sekä halukkuutta osallistua lääkehoidon valintaa koskevaan päätöksentekoon lääkärin vastaanotolla ja apteekissa.

Postikyselyn otos (n = 8 003) poimittiin Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmästä satunnaisotannalla 18–79-vuotiaista suomalaisista. Verkkopaneelin otos (n = 13 900) muodostui Taloustutkimus Oy:n verkkopaneeliin kuuluvista 18–79-vuotiaista suomalaisista. Molemmat otannat oli stratifioitu sukupuolen, iän ja asuinpaikan mukaan. Verkkopaneelin tavoitteena oli saada 2 000 vastausta. Postikyselyyn vastasi 3 190 henkilöä (40 %) ja verkkopaneeliin 2 235 henkilöä. Aineistot on kerätty identtisillä kyselylomakkeilla. Aineistoja voidaan käyttää tutkimuksessa erillisinä tai yhdistettynä.
Aineistojen edustavuutta tarkasteltiin vertaamalla aineistojen jakaumia vuoden 2015 väestöjakaumiin. Tarkasteltavina tekijöinä olivat sukupuoli, ikä, sosioekonominen asema (koulutus, pääasiallinen toiminta ja tulot), siviilisääty ja asuinalueen kaupunkimaisuus. Postikyselyaineistossa yliedustettuina ovat erityisesti yli 55-vuotiaat, naiset, eläkeläiset ja lesket. Verkkopaneeliaineisto edustaa väestöä postikyselyä paremmin koulutusta lukuun ottamatta. Verkkopaneeliaineistossa aliedustettuina ovat alle 35-vuotiaat, työssäkäyvät ja työttömät, matalasti koulutetut sekä naimattomat. Kaikkein aliedustetuin ryhmä molemmissa aineistoissa olivat nuoret alle 35-vuotiaat miehet. Aineistot yhdistämällä on mahdollista jossain määrin korjata aineiston edustavuutta.

Vaikka aineistojen edustavuutta koskevan analyysin perusteella postikyselyyn ja verkko-paneeliin vastanneet eroavat toisistaan jossain määrin demografisten ja sosioekonomisten tekijöiden osalta, on kyselyyn vastanneissa myös samankaltaisuuksia. Suorien jakaumien perusteella aineistot tuottavat suhteellisen samankaltaisia tuloksia kysyttäessä lääkkeisiin tai lääkehoitoihin liittyviä näkemyksiä ja mielipiteitä. Sen sijaan erot vastaajien iässä ja mahdollisesti sosioekonomisessa asemassa tulevat esiin tarkastellessa vastaajien terveydentilaa koskevia kysymyksiä. Postikyselyyn vastanneet käyttävät verkkopaneeliin vastanneita yleisemmin lääkärin määräämiä lääkettä ja heillä on yleisemmin jokin pitkäaikaissairaus taikka sairaus tai vamma, joka haittaa työ- ja toimintakykyä. Erot eri kyselyihin vastanneiden taustatekijöissä ja terveydentilassa tulee huomioida kulloisenkin tutkimusasetelman mukaisesti.

Lue koko artikkeli (julkari.fi)

Tekijät

Kiira Järvisilta, Mikko Niemelä, Katri Aaltonen, Merja Merikoski, Katri Hämeen-Anttila, Hannes Enlund

Lisätietoja julkaisusta

  • Vertaisarvioitu: ei.
  • Avoin saatavuus: kyllä.
  • Koko viite: Järvisilta, K., Niemelä, M., Aaltonen, K., Merikoski, M., Hämeen-Anttila, K., & Enlund, H. (2018). Lääkebarometri 2015: Kyselytutkimusten aineistonkeruu ja tutkimusseloste: 2. korjattu painos (Fimea kehittää, arvioi ja informoi 8). Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-5624-88-5

Jaa tämä artikkeli

Jaa sivu Twitteriin Jaa sivu Facebookiin Jaa sivu LinkedIniin