Puheenvuoro: Digisyöttöjä asiakkaan ja ammattilaisen lapaan

Hyvinvointialueet ovat itseoikeutetusti keskustelun ytimessä, kun etsimme parhaita ratkaisuja soten digitalisaatioon ja toimiviin tietojärjestelmiin. Mutta entä kun syöpähoidoissa on käytävä toisella puolella Suomea tai hoitoon hakeuduttava kesken viikonloppureissun? Sujuva tiedonkulku ja digiasiointi on varmistettava kaikissa tilanteissa.

Sote-uudistus on ollut historiallinen muutos koko Suomelle, ja kova työ jatkuu hyvinvointialueilla. Ratkaisuja tuottavuuteen, kustannusvaikuttavuuteen ja parempiin palveluihin etsitään kuumeisesti. Kun mainitaan sote ja tuottavuus, on seuraavassa lauseessa yleensä mukana digitalisaatio.

Hyvinvointialueet kehittävät digipalveluja osana palvelukokonaisuuttaan. Etävastaanotot, chatit, sähköiset asiointipalvelut, tietojärjestelmät ja sote-ammattilaisen käyttöliittymät ovat osa alueiden digisuunnittelua. Mutta miten digitaalinen palvelupolku jatkuu, kun asiakas muuttaa hyvinvointialueelta toiselle tai asioi yksityisissä palveluissa?

Kannan avulla tieto seuraa asiakasta koko sote-järjestelmässä

Kun päijäthämäläinen käy syöpähoidoissa HUSissa tai pirkanmaalainen lyö vesurin polveen mökillä Kuusamossa, tiedot tallentuvat Kantaan. Moni lapsiperhe tukeutuu yksityisen terveydenhuollon palveluihin, kaksi miljoonaa työikäistä asioi työterveyshuollossa ja opiskelijat käyttävät YTHS:n palveluja. Kanta kuljettaa tietoa digitaalisesti koko monituottajajärjestelmässä. Myös sosiaalihuolto hyödyntää Kantaa yhä kattavammin.

Hoidon jatkuvuuden ja palvelun laadun kannalta on tärkeää, että ammattilainen voi käyttää työssään aiemmin kirjattuja asiakas- ja potilastietoja. Näin ei myöskään ole tarvetta toistaa jo tehtyjä tutkimuksia, ja säästetään sote-ammattilaisen kallisarvoista työaikaa ja rahaa. Kun tieto kulkee Kannan avulla, ei tietoja tarvitse tulostaa tai faksata.

Myös kansalaiselle on tärkeää, että hän näkee kaikki tietonsa yhdestä paikasta. OmaKanta on kaikkien suomalaisten tuntema palvelu, jolla on vuosittain yli 3 miljoonaa käyttäjää. Se parantaa läpinäkyvyyttä ja helpottaa tiedonkulkua ammattilaisen ja asiakkaan välillä. OmaKannan tuoma läpinäkyvyys on 2020-lukua ja tulevaisuuden arvo, jota on syytä vaalia. OmaKanta on tulevaisuudessa palvelu, joka integroituu osaksi muita soten asiointipalveluja.

Käytettävyysongelmat on ratkaistava yhdessä

On selvää, että Kannan tarjoamat hyödyt eivät vielä ole täysin toteutuneet. Yksi suurimmista haasteista on asiakas- ja potilastietojärjestelmien käytettävyys, joka koskee paitsi Kanta-tietojen katselua, myös muiden tietojen kirjaamista ja hyödyntämistä. Nykyiset potilastietojärjestelmät eivät useinkaan tarjoa sote-ammattilaiselle helppoa näkymää ja käyttöliittymää hektisen arjen tueksi.

Toinen haaste on, että sote-organisaatiot eivät ole pystyneet ottamaan käyttöön kaikkia niitä toiminnallisuuksia, joita Kanta tarjoaa helpottamaan tietojen hyödyntämistä. Taustalla vaikuttavat mm. pitkään tehty sote-uudistus, hyvinvointialueiden kuormitus ja säästöpaineet – mahdollisesti myös yhteisesti jaetun kansallisen tilannekuvan ja vision puute.

Ei pelipaikatonta peliä, vaan syöttöjä lapaan sote-kentällä

Sote-kenttä tuntee oman palvelutuotantonsa ja asiakkaidensa tarpeet, ja ICT-talot kehittävät markkinoille parempia tietojärjestelmiä. Kela haluaa olla mukana yhteistyössä tarjoamalla peliin omat vahvuutensa toimintavarmana, ympärivuorokautisena ja valtakunnallisena toimijana. Olemme Kelassa myös itse sosiaaliturvatiedon kokeneita hyödyntäjiä. Yhteispelillä ja oikeissa kohdissa kansallisia ratkaisuja hyödyntämällä kevennämme sote-kentän työkuormaa ja vapautamme resursseja muuhun.

Kela kehittää Kantaa ja sen rajapintoja asiakastarpeen mukaan, STM:n ja THL:n ohjauksessa. Olemme Kelassa valmiita ohjausrakenteeseen, joka huomioi yhä paremmin julkisen ja yksityisen sote-sektorin äänen. Jo nyt olemme rakentaneet hyvinvointialueiden kanssa yhteistyön mallia, joka on askel tiiviimpään yhteiseen tekemiseen.

Mitä voimme oppia aiemmasta? Otetaan esimerkiksi Kanta-palvelujen sähköinen resepti. Menestystarinaa ei olisi syntynyt ilman apteekkien, terveydenhuollon, THL:n, STM:n, Kelan ja muiden viranomaisten sitoutunutta yhteistyötä ja tahtotilaa. Nyt sähköisestä reseptistä on tullut meille itsestäänselvyys, ja näin sen kuuluu toimivissa digipalveluissa myös olla. Ei kuitenkaan unohdeta, että kykenemme tulevaisuuden menestystarinoihin vain yhteistyöllä – asiakasta ja sote-ammattilaista varten.

Arto Vuori, tietopalvelujohtaja, Kela

Pirjo Vuorikallas, Kanta-palvelujen kehityspäällikkö, Kela