Kelan 10 luetuinta tutkimus- ja tilastokirjoitusta vuonna 2023

Kelan tietotarjottimessa julkaistiin vuoden 2023 aikana noin 70 uutista ja 60 tutkimusblogia. Kokosimme tähän artikkeliin kymmenen luetuinta uutista ja tutkimusblogia.

1. Perhevapaiden jakaminen on perheelle taloudellisesti kannattavaa

Vanhempainrahaa ei kannata jättää käyttämättä. Kahden vanhemman perheessä on lähes aina kannattavaa, että molemmat vanhemmat käyttävät vanhempainrahapäiviä. Kela julkaisi perhevapaavertailun, jolla voi tarkastella, miten perheen tulot muuttuvat, jos perhevapaita jaetaan eri tavoilla.

Lue tutkimusblogi perhevapaiden jakamisesta.

2. Masennusta ei ole hoidettu tarpeeksi Kelan työkyvyttömyyseläkettä hakeneilla

Masennus on yleisin työkyvyttömyyttä aiheuttava sairaus. Hoito- ja kuntoutusmahdollisuuksia on olemassa. Niiden hyödyntäminen Kelan työkyvyttömyyseläkettä hakevilla on kuitenkin puutteellista.

Lue tutkimusblogi masennuksen hoidosta Kelan työkyvyttömyyseläkettä hakeneilla.

3. Arviomme syöpälääke lenalidomidin säästöpotentiaalista toteutui – mitä tapahtuu muille syöpälääkkeille?

Kelan tutkijat arvioivat aiemmin, että syöpälääke lenalidomidin siirtyminen lääkkeiden viitehintajärjestelmään voisi säästää kymmeniä miljoonia euroja yhteiskunnan varoja. Arvio osoittautui oikeaksi. Voimmeko saavuttaa samanlaisia säästöjä hintakilpailulla myös muissa syöpälääkkeissä?

Lue tutkimusblogi syöpälääke lenalidomidin säästöistä viitehintajräjestelmässä.

4. Näissä Suomen kunnissa työkyvyttömyys kuormittaa eniten ja vähiten – Kela ja THL julkaisivat Kansallisen terveysindeksin kuntatiedot

Pahiten työkyvyttömyydestä kärsivät kunnat löytyvät Itä- ja Pohjois-Suomesta, kertovat Kelan ja THL:n julkaisemat Kansallisen terveysindeksin kuntatiedot. Paras tilanne on eteläisessä Suomessa. Myös sairastavuus on suurinta idässä ja pohjoisessa.

Lue uutinen Kansallisen terveysindeksin kuntatason julkaistusta.

5. Suomalaisista neljä viidestä sai viime vuonna Kelan etuuksia – eniten etuuksia maksettiin kolmekymppisille

Suomessa asuville maksettiin vuoden 2022 aikana Kelan etuuksia keskimäärin noin 2 730 euroa henkeä kohti. Euromääräisesti eniten etuuksia maksettiin 30–39-vuotiaille, kerrotaan Kelan tilastokatsauksessa Euroopan tilastopäivänä.

Lue uutinen Kelan etuuksien jakautumisesta ja saajista.

6. Miksi työterveyshuolto on keskittynyt yksityisiin lääkärikeskuksiin? Työterveyshuollon sairaanhoito on kehittynyt Suomessa eri tavalla kuin verrokkimaissa

Suomalaisen työterveyshuollon kehitys sairausvakuutuksen muutosten myötä kiihtyi 1960-luvulla, kun työnantajat kiinnostuivat entistä enemmän työhön liittyvistä terveysriskeistä. Työterveyshuollon sairaanhoidon suuri kasvu alkoi 1990-luvun laman jälkeen, kun julkisella sektorilla vähennettiin koulutusta ja palveluita ja yritykset ulkoistivat toimintoja.

Lue tutkimusblogi suomalaisen työterveyshuoltojärjestelmän kehityksestä.

7. Tanssi-liiketerapia on vaikuttava kuntoutusmuoto masennuksen hoitoon

Kelan rahoittamassa tutkimushankkeessa selvitettiin ryhmämuotoisen tanssi-liiketerapian vaikutuksia masentuneille aikuisille. Tutkimustulosten mukaan monen osallistujan masennusoireet helpottuivat ja psyykkiset oireet vähenivät merkittävästi.

Lue tutkimusblogi tanssi-liiketerapian vaikuttavuudesta.

8. Hyvinvointialueiden tietopaketti kokoaa tiedot Kelan etuuksien käytöstä hyvinvointialueittain

Kuinka suuri osa hyvinvointialueen väestöstä saa perustoimeentulotukea, työkyvyttömyyseläkettä tai sairaanhoitokorvauksia? Päivitetty Hyvinvointialueiden tietopaketti kertoo, miten Kelan etuuksia maksetaan hyvinvointialueilla.

Tutustu hyvinvointialueiden tietopakettiin.

9. Kela maksaa noin 16 miljardia euroa etuuksia vuodessa – näin hallitusohjelmassa ehdotetut muutokset vaikuttavat etuuspottiin

​Hallitusohjelman muutosten mittaluokkaa voidaan hahmottaa tarkastelemalla, millaisia summia eri etuuksia Kela tällä hetkellä maksaa. Tilastouutisesta ilmenee, mihin Kelan etuuseurot menevät ja millaisia leikkauksia tai lisäyksiä niihin on luvassa.

Lue uutinen Kelan maksamien etuuksien summista.

10. Terveimmät suomalaiset asuvat Pohjanmaalla ja Uudellamaalla – sairastavuus ja työkyvyttömyys yleisintä Pohjois-Savossa

Terveimmät suomalaiset asuvat Pohjanmaalla, Uudenmaan hyvinvointialueilla ja Helsingissä, sairaimmat Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Työkyvyttömyys on yleisintä Pohjois-Savossa, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla ja vähäisintä Uudellamaalla.

Lue Kansallisesta terveysindeksistä ja hyvinvointialueiden välisistä terveyseroista.