Kelan tietotarjotinSiirry sisältöön

Nousevat työeläkemenot jatkavat kokonaiseläkemenojen kasvattamista

Julkaistu 15.5.2023Päivitetty 16.8.2023

Työeläkemenojen kasvu jatkui vuonna 2022, kun taas Kelan eläkemenot pysyivät lähes samalla tasolla. Työeläkemenot muodostavat valtaosan kokonaismenoista, koska monet saavat ainoastaan työeläkettä. Keskimääräisissä eläkkeissä on alueellista vaihtelua.

Kokonaiseläkemenot jatkoivat kasvua Suomessa vuonna 2022 ja olivat yhteensä noin 34,9 miljardia euroa. Se on noin 1,1 miljardia euroa enemmän kuin edeltävänä vuonna. Kokonaiseläkemenojen kasvu aiheutuu lähes yksinomaan työeläkemenojen kasvusta. Vanhuuseläkkeellä olevia on yhä enemmän, ja heistä valtaosa saa työeläkettä.

– Eläkeläisten määrä on kasvanut, koska 2010-luvulla suuret ikäluokat jäivät eläkkeelle ja ihmiset elävät aiempaa pidempään. Viime vuosikymmenellä eläköityneillä on valtaosin takanaan pitkät työurat, jonka vuoksi heidän työeläkkeensä ovat sen suuruisia, ettei heistä monikaan saa Kelan eläkettä. Tämän vuoksi Kelan eläkemenot ovat pysyneet tasaisina, Kelan tutkimuspäällikkö Signe Jauhiainen avaa.

Työeläkkeiden maksusta vastaavat työeläkelaitokset.

Kuvan otsikko: Kasvavat työeläkemenet kasvattavat kokonaiseläkemenoja. Kuvio näyttää Kelan eläkemenot ja työeläkemenot kaikista eläkemenoista 2010-2022. Kelan eläkemenot ovat pysyneet suhteellisen saman suuruisina, mutta työeläkemenot kasvaneet tasaisesti.
 

Palkkaerot ja työurien pituus näkyvät myös alueellisissa mediaanieläkkeissä

Eläkkeiden tasossa on alueellisia eroja. Korkein mediaanieläke, liki 2 000 euroa, on Helsingissä. Myös muualla pääkaupunkiseudulla mediaanieläke on noin 1 800–1 900 euron tuntumassa. Pääkaupunkiseudun mediaanieläkkeet ovat siis huomattavasti korkeammat kuin esimerkiksi Itä-Suomessa tai joillain alueilla Keski-Suomessa ja Pohjanmaalla, missä mediaanieläkkeet jäävät noin 1400–1500 euroon.

– Alueiden erot työurissa ja palkkatasossa heijastuvat eläkkeiden tasoon. Siellä, missä palkkataso on korkeampi ja työurat olleet pitkiä, myös työeläkkeet ovat korkeampia. Alueilla, joilla eläkkeet jäävät matalammiksi, on vastaavasti ollut ehkä lyhyempiä työuria, enemmän työttömyyttä tai keskimäärin matalampi palkkataso, Jauhiainen arvioi.

Jauhiainen muistuttaa, että vaikka pääkaupunkiseudulla eläkkeiden mediaanitaso on korkeampi, myös elinkustannukset ovat keskimäärin korkeammat kuin monella muulla alueella.

Kuvion otsikko: Keskimääräisissä eläkkeissä on alueellista vaihtelua. Kuvio näyttää mediaanieläkkeiden suuruuden hyvinvointialueittain vuonna 2022. Suurimmat eläkkeet ovat Helsingissä ja Länsi-Uudellamaalla, pienemmät Etelä-Pohjanmaalla.
Lisätietoa 

Kelasto: Suomen eläkkeensaajat ja keskimääräiset eläkkeet

Signe Jauhiainen
tutkimuspäällikkö, Kela
signe.jauhiainen@kela.fi
puh. 020 634 1958

Jaa tämä artikkeli

Jaa sivu Twitteriin Jaa sivu Facebookiin Jaa sivu LinkedIniin