Tutkijat suosittelevat: kotihoidontuen jaksoja pitää lyhentää ja yksityisen hoidon tukea kasvattaa pienituloisille

Lastenhoidon tuet ovat eriarvoistavia ja niitä olisi syytä muuttaa, kirjoittavat tutkijat. Kotihoidontuen tukimäärän porrastaminen lapsen iän perusteella parantaisi sukupuolten välistä tasa-arvoa ja yksityisen hoidon tuen kasvattaminen pienituloisille lisäisi lasten yhdenvertaisuutta.

Suomessa lapset osallistuvat varhaiskasvatukseen harvemmin kuin muissa Pohjoismaissa. Kotihoidon tuki vähentää varhaiskasvatukseen osallistumista tukemalla alle 3-vuotiaan kotihoitoa, ja samalla se heikentää naisten työllisyyttä.

Toisaalta varhaiskasvatuksen hinta ja vaikeudet saada lapselle päiväkotipaikka arjen kannalta käytännöllisestä paikasta estävät suomalaisia perheitä käyttämästä varhaiskasvatusta useammin kuin perheitä muissa Pohjoismaissa. Varhaiskasvatusmaksuja onkin alennettu useasti.

– Useimmat viimeaikaiset hallitukset ovat painottaneet sukupuolten välisen tasa-arvon parantamista. Perhevapaauudistus vie oikeaan suuntaan, mutta lastenhoidon tuet nykyisellään voivat estää tasa-arvo-tavoitteiden saavuttamista. Siksi lastenhoidon tukia ja varhaiskasvatuspalveluita pitäisi tarkastella kokonaisuutena, sanoo Kelan tutkija Tapio Räsänen.

Kotihoidontuen jaksojen lyhentäminen lisäisi sukupuolten välistä tasa-arvoa

Kotihoidontukea käyttävät lähes pelkästään äidit. Tämä johtaa siihen, että pienten lasten äitien työllisyys on verrattain matalaa. Pitkittyneet kotihoitojaksot heikentävät äitien uranäkymiä ja pienentävät heidän eläkkeitään.

– Yksi selkeä keino lisätä sukupuolten välistä tasa-arvoa on lyhentää kotihoidontuen jaksoja, ja se onnistuu parhaiten muuttamalla tukea niin, että se pienenee lapsen kasvaessa, sanoo Räsänen.

Suurempi kotihoidontuki pidentää lasten kotihoitoa. Esimerkiksi sata euroa korkeampi tuki pidentää kotihoitojaksoa keskimäärin 2–3 kuukautta. Jokaista 10 000 syntynyttä esikoislasta kohtaan tämä tarkoittaa 1 600–4 200 vuotta menetettyä äitien työvuotta.

Yksityisen hoidon tuen kasvattaminen pienituloisille lisäisi lasten yhdenvertaisuutta

Yksityisiä varhaiskasvatuspalveluita käyttävät pääasiassa hyvätuloiset perheet. Heille yksityisen palvelun käytöstä muodostuvissa asiakasmaksuissa ei ole merkittävää eroa julkisen varhaiskasvatuksen maksuihin verrattuna. Keskituloisille ja pienituloisille perheille kustannusero on verrattain suurempi, koska kuntien varhaiskasvatuksen asiakasmaksut riippuvat perheen tuloista.

Lasten eriytyminen perhetaustan mukaan kotihoitoon ja eri varhaiskasvatuspalveluihin voi olla ongelma myös yhdenvertaisuuden kannalta.

Varhaiskasvatuksen asiakasmaksuja alennettiin ja pienituloisille suunnattuun yksityisen hoidontuen hoitolisään tuli sadan euron korotus 1.3.2023. Korotus hoitolisään ei kuitenkaan tutkijoiden mukaan riitä.

– Kasvattamalla yksityisen hoidon tuen määrää pienituloisille ja keskituloisille voimme sekä helpottaa julkisen varhaiskasvatuksen painetta, erityisesti kaupungeissa, että tukea eri taustoista tulevien lasten osallistumista varhaiskasvatukseen, sanoo Kelan erikoistutkija ja Åbo Akademin professori Eva Österbacka.

Suositukset lyhyesti

Kotihoidontuen jaksoja pitäisi lyhentää vähentämällä tukimäärää lapsen iän kasvaessa. Tämä lisäisi sukupuolten välistä tasa-arvoa ja äitien työllisyyttä. Samalla on taattava laadukkaiden varhaiskasvatuspalveluiden saatavuus.

Lasten yksityisen hoidon tukea pitäisi kasvattaa pieni- ja keskituloisille perheille. Tämä lisäisi eri taustoista tulevien lasten yhdenvertaisuutta.

Lisätietoa

Politiikkasuositus kokonaisuudessaan: Tapio Räsänen ja Eva Österbacka: Lastenhoidon tukien uudistus voi lisätä tasa-arvoa sekä sukupuolten että sosioekonomisten ryhmien välillä. FLUX Tietoa päätösten tueksi 2/2023.

Tutkimus on osa Kelan tutkimusyksikön LAPE II -lapsiperhehanketta sekä Muuttuva perheenmuodostus – Syyt, seuraukset ja mahdolliset tulevaisuudet (FLUX) -hanketta, jota rahoittaa Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvosto (STN). FLUX-hankkeessa etsitään tutkimukseen perustuvia ratkaisuja, joilla voidaan vaikuttaa ja sopeutua syntyvyyden muutoksiin sekä väestön ikääntymiseen. Tavoitteena on suomalaisen yhteiskunnan sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden parantaminen.

Tapio Räsänen
tutkija, Kela
tapio.rasanen@kela.fi
Twitter: @TapioRasanen

Eva Österbacka
professori, Åbo Akademi | erikoistutkija, Kela
eva.osterbacka@abo.fi
puh. 02 215 4853