Miten työterveydenhuolto toimii yhdessä hyvinvointialueiden kanssa ja mitä työikäisten sairaanhoito maksaa? Uusi tutkimusverkosto selvittää

Kelan tutkimusyksikön johtama uusi tutkimusverkosto ryhtyy selvittämään työterveyshuollon yhteensovittamista sote-uudistuksen jälkeiseen terveyspalveluiden kokonaisuuteen. Tutkijat syventyvät myös siihen, mitä työikäisten sairaanhoito oikeasti maksaa, kun otetaan huomioon muutakin kuin suorat kustannukset.

Työterveydenhuollon palveluita käyttää lähes 2 miljoonaa suomalaista. Kun julkiset terveyspalvelut siirtyvät hyvinvointialueiden vastuulle, yhteistyö työterveyden ja julkisen terveydenhuollon välillä muotoutuu väistämättä erilaiseksi kuin aiemmin. Kelan johtama uusi tutkimusverkosto selvittää, miten työterveyshuolto integroituu hyvinvointialueen toimintaan ja miten yhteistyötä voisi parantaa.

– Kun sote-uudistus alkaa nyt näkyä ihmisten arjessa, on todella tärkeää alusta alkaen seurata ja arvioida sitä, miten eri sektoreiden palvelut toimivat käytännössä yhdessä, sanoo Kelan ylilääkäri ja hankkeen vastuututkija Riitta Luoto.

Tutkijat aikovat selvittää muun muassa, miten ihmiset käyttävät työterveyspalveluita ja muita terveyspalveluita rinnakkain, toteutuvatko työkyvyn tukitoimet työterveyshuollossa ennen kuin ihminen ohjataan erikoissairaanhoitoon julkiselle sektorille sekä sitä, miten kullakin sektorilla hoidetaan mielenterveysongelmia ja tuki- ja liikuntaelinten ongelmia. Lisäksi työterveyshuollon etäpalveluiden toimivuutta arvioidaan.

Tutkimusverkosto selvittää, kuinka paljon työikäisten sairaanhoito tulee oikeasti maksamaan

Tutkimuksessa arvioidaan myös, mitä työikäisten sairaanhoito tulee kokonaisuudessaan maksamaan yhteiskunnalle ja ihmisille itselleen. Kokonaiskustannuksiin kuuluvat eri terveyspalveluiden käytön suorien kustannusten lisäksi muun muassa kustannukset odottamisesta ja jonottamisesta sekä toipilasaikana syntyvät kustannukset.

– Jos seuraamme vain terveydenhuollon suoria kustannuksia, meille syntyy väärä kokonaiskuva ja päättäjien on vaikeaa tehdä järkeviä ratkaisuja siitä, mihin rahaa käytetään ja kuinka paljon, sanoo Luoto.

Tutkijat aikovat myös seurata sitä, kuinka pitkään ihmiset joutuvat odottamaan ennen sairaalahoitoa, ja toisaalta myös sitä, kauanko he ovat toipilaina sairaalahoidon jälkeen.

Laaja tutkimusverkosto mahdollistaa kokonaisvaltaisemmat tulokset

Tutkimushanketta toteuttaa laaja verkosto, johon kuuluvat Kelan tutkimusyksikön lisäksi Työterveyslaitos, Tampereen yliopisto, Itä-Suomen yliopisto ja TYKS. Verkostomallin avulla tutkimuksesta saadaan kokonaisvaltaisempia tuloksia kuin yksittäisistä, erillisistä hankkeista.

– Koska työterveyshuollon yhteensovittaminen sote-järjestelmään on iso ja monimutkainen kokonaisuus, katsoimme että luotettavimmat tulokset saadaan ehdottomasti laajalla yhteistyöllä, Luoto kertoo.

Lisätietoa

Riitta Luoto
ylilääkäri, ryhmäpäällikkö, Kela
riitta.luoto@kela.fi
Twitter: @LuotoRiitta
050 569 9821