Työikäisten terveyspalveluissa tarvitaan yhteistyötä ja kannusteita

Työkyvyn mahdollistaminen on työikäisten terveyspalveluiden keskeinen tavoite, jossa onnistuminen luo edellytyksiä toimivalle yhteiskunnalle ja palveluiden rahoitukselle. Kyse on eri terveyspalveluiden, työntekijöiden ja työantajien yhteisestä intressistä, joka vaatii yhteistyötä ja palveluiden yhteensovittamista. Tueksi tarvitaan yhteiset tavoitteet, mittarit ja yhteistyön rakenteet.

Suomen terveyspalvelujärjestelmä on rakentunut monikanavaiseksi, eli rahoitus on jakautunut eri lähteisiin ja hoito eri sektoreille. Monikanavaisuuden purkaminen tulee ehdotuksena esiin tämän tästä, mutta todellisuudessa se ei ole järin realistinen vaihtoehto. Eikä se olisi työkyvyn ylläpidon kannalta suositeltavaakaan.

Sen sijaan työikäisten terveyspalveluita olisi kyllä syytä kehittää. Järjestelmän sisällä eri toimijoiden välinen yhteistyö kaipaa uusia rakenteita. Käymme tässä kirjoituksessa läpi työikäisten terveyspalveluiden nykytilaa ja esitämme, miten yhteistyötä kannattaisi kehittää.

Työikäisten palvelupolut kaipaavat huomiota

Monikanavaisuus korostuu työikäisillä. Yhteensä 2,1 miljoonaa työntekijää ja yrittäjää on työterveyspalveluiden piirissä ja 300 000 korkeakouluopiskelijaa YTHS:n palveluiden piirissä.

Tapaturmien hoitoa rahoitetaan lakisääteisistä liikenne- ja työtapaturmavakuutuksista, ja yli kolmasosalla suomalaisista on vapaa-ajan tapaturmavakuutus. Noin 860 000:lla aikuisella on puolestaan yksityinen sairauskuluvakuutus. Lisäksi Kela korvaa osan yksityisen sairaanhoidon kustannuksista.

Hyvinvointialueilla on kuitenkin kokonaisvastuu terveyspalveluiden järjestämisestä ja niiden yhteensovittamisesta. Hyvinvointialueorganisaatioiden sisällä onkin tehty paljon työtä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden integroimiseksi.

Vähemmän on kiinnitetty huomiota palvelupolkujen sujuvuuteen hyvinvointialueiden ja muiden terveyspalveluita tarjoavien toimijoiden välillä. Yhteistyön rakenteet ja toimintamallit hyvinvointialueiden ja työterveystoimijoiden välillä onkin todettu puutteellisiksi Työterveyslaitoksen tutkimuksissa.

Yksityisen sektorin rooli korostuu työikäisten terveyspalveluissa

Työikäisten terveyspalveluissa yksityisen sektorin rooli on korostunut viime vuosina. Jo yli 90 prosenttia työterveyspalveluiden piiriin kuuluvista saa nämä palvelut yksityiseltä terveyspalveluyritykseltä. Aiemmin työterveyspalveluita tuotettiin nykyistä enemmän yritysten omissa tai yhteisissä työterveysyksiköissä tai hankittiin terveyskeskuksista.

Yksityisillä terveysyrityksillä on mahdollisuus ja intressi tarjota nopea ja sujuva hoitoon pääsy. Samaan aikaan julkisessa perusterveydenhuollossa on ollut vaikeuksia vastata palvelutarpeeseen, mikä on johtanut vaikeutuneeseen hoitoon pääsyyn. Perusterveydenhuollon avohoidon lääkäripalveluita vuoden aikana käyttäneiden osuus työikäisistä onkin lähes puolittunut vuosituhannen alkuun nähden noin kolmannekseen työikäisestä väestöstä.

Työnantajat maksavat itse valtaosan työterveyden sairaanhoidosta

Hyvinvointialueiden vaikeudet palveluiden rahoituksessa ja tuottamisessa sekä samanaikainen yksityisen terveyspalvelumarkkinan kasvu ja työterveyspalveluiden kytkeytyminen siihen ovat herättäneet keskustelua työterveyshuollon sairaanhoitopalveluiden asemasta. Työterveyshuollon asiakkaat kun pääsevät usein merkittävästi helpommin terveyspalveluiden äärelle kuin muut väestöryhmät.

Kelan välittämä korvaus työterveyshuollon sairaanhoitopalveluista on kuitenkin pieni, vuositasolla vain noin 130 miljoonaa euroa. Sekin on peräisin enimmäkseen työnantajien ja työntekijöiden maksamista sairasvakuutusmaksuista. Verovaroista työterveyshuollon kokonaiskustannuksista korvataan alle promille. Suurimman osan työterveyshuollon sairaanhoidon kustannuksista maksavat työnantajat, jotka on saatu rahoittamaan merkittävästi terveyspalveluita.

Työikäisten työkykyyn panostaminen on kannattavaa niin työnantajille ja yhteiskunnalle kuin yksilölle, koska työikäisten sairastamisessa suurin taloudellinen menetys eivät ole käytettyjen terveyspalveluiden kustannukset, vaan työkyvyttömyydestä aiheutuvat menetykset. Tästä saatiin uutta näyttöä myös Kelan koordinoiman työterveyshuollon tutkimusverkoston hankkeissa, joissa oli mukana tutkimusryhmiä Itä-Suomen yliopistosta, TYKS:stä, Tampereen yliopistosta ja Työterveyslaitokselta.

Tuoreissa tutkimuksissa osoitettiin mm. pitkien odotusaikojen ortopedisiin leikkauksiin olevan yhteydessä pidempiin sairauspoissaoloihin. Suurimmat taloudelliset menetykset puolestaan liittyivät leikkausten jälkeisiin toipilasaikoihin ja myös leikkausta edeltävään aikaan, kun itse sairaalahoitoajat puolestaan olivat lyhyitä.

Seurantaan ja vertailuun uusi mittari

Jotta sairastamisen vaikutukset työkyvyn heikentymisestä johtuvien poissaolojen tai tuottavuuden heikentymisen kautta tuleviin taloudellisiin menetyksiin tulisi huomioiduksi, tarvitaan seurantaan ja vertailuun myös mittareita ja menetelmiä.

Työkykypainotettu elinvuosi (PALY) on tähän tarpeeseen kehitetty uusi mittari, jota on jo onnistuneesti sovellettu suomalaisissa tutkimuksissa. Sillä olisi potentiaalia laajempaankin hyödyntämiseen seurannassa ja päätöksenteon tukena.

Näitä tarvitaan: yhteistyö, vahvemmat kannustimet, selkeämmät määrittelyt

Työterveyshuollolla on työpaikkojen ja terveydenhuoltojärjestelmän välillä merkittävä rooli ja potentiaali työkyvyn tukemisessa. Yksinään se ei kuitenkaan pysty ratkaisemaan suomalaisten työkykyongelmia, vaan vaikuttavimmillaan se toimii yhteistyössä työntekijöiden, työpaikkojen ja muun terveydenhuollon kanssa.

Esimerkki vaikuttavasta julkisen terveydenhuollon ja työterveyshuoltojen yhteistyöstä on TYÖOTE-toimintamalli. Sen avulla on onnistuttu nopeuttamaan työhön paluuta muun muassa ortopedisten leikkausten jälkeen. Lähetekäytäntöjä on luotu sekä erikoissairaanhoidosta että perusterveydenhuollosta työterveyshuoltoon.

Julkaisimme Kelan Avauksia-sarjan kirjoituksessa kehitysmahdollisuuksia työterveyshuollon korvausjärjestelmästä.

Tiivistetysti työterveyshuollon korvausjärjestelmään voisi

1. luoda vaikuttavuusperusteen kannustamaan työnantajia ja työterveyspalveluiden tuottajia sairauspoissaolojen hallintaan.
2. tarkentaa ja selkeyttää korvattavan sairaanhoidon sisältöä, jotta työnantajien saama julkinen tuki olisi yhdenvertaista.

Tärkeää olisi työterveyshuollon ja muun terveydenhuollon vahva yhteistyö, jota ohjaisi yhteiset tavoitteet, mittarit ja intressi. Kun työikäisten osuus väestöstä kutistuu, työkyvyn ylläpitäminen muuttuu entistä tärkeämmäksi. Se onnistuu parhaiten yhteistyöllä.

Kirjoittajat

Tero Kujanpää
tutkijalääkäri, Kelan tutkimusyksikkö

Riitta Luoto
ylilääkäri, Kelan tutkimusyksikkö

Lähteet

Hakulinen, H., & Pesonen, S. (2025). Työterveyshuollon sote-integraatio, tuloksia. Esitys työterveyskonsortion loppuseminaarissa 11.4.2025.

Heiskanen, J., Lehtimäki, AV., Martikainen, J. et al. Sickness absences and losses in productivity-adjusted life years before, during and after the most common orthopedic surgical procedures among employed individuals in Finland. BMC Health Serv Res 25, 1474 (2025). https://doi.org/10.1186/s12913-025-13647-z.

Kela tietotarjotin. Työterveyshuolto osana sote-järjestelmää: integraatio- ja kustannusnäkökulmia -verkostohanke.

Koponen P, Tynkkynen L-K. Työterveyshuollon sairaanhoitopalvelut. Näkökulmia suomalaisen terveydenhuoltojärjestelmän oikeudenmukaisuuteen. Työpaperi 8/2023.

Finanssiala ry. (17.4.2025). Tilasto sairauskuluvakuutus 2016–06/2025.

Finassiala ry. (2025). Vakuutustutkimus 2025.

YTHS. (2025). Vuosikatsaus 2024.

Kela. (2023). Kelan työterveyshuoltotilasto 2023.

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (612/2021).

Lavikainen, P., Heiskanen, J., Jalkanen, K., Lehtimäki, A. V., Vehkala, S., Kangas, P., Husman, K., Vohlonen, I., & Martikainen, J. (2024). Effectiveness of the Coordinated Return to Work model after orthopaedic surgery for lumbar discectomy and hip and knee arthroplasty: A register-based study. Occupational and Environmental Medicine, 81(3), 150–157. https://doi.org/10.1136/oemed-2023-109276

Lavikainen, P. T., Lehtimäki, A. V., Heiskanen, J., Luoto, R. M., Ademi, Z., & Martikainen, J. A. (2025). The impact of chronic conditions on productivity-adjusted life-years in both the workplace and household settings in the general adult population in Finland. Value in Health, 28(3), 379–388. https://doi.org/10.1016/j.jval.2024.09.017

Luoto R, Kujanpää T (2025). Työikäisten terveydenhuollon suunta, osaoptimointia vai yhteistyötä? Avauksia 4/2025, Kela.

Oksanen, K., Reho, T., Viljamaa, M., Korhonen, M., & Sauni, R. (2024). Työkykyyn liittyvien käyntien luokittelussa vaihtelua. Suomen Lääkärilehti, 79:e40474.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) (2025b). Sotkanet-tilastotietokanta.

Työterveyslaitos. TYÖOTE-tietopaketti terveydenhuollon ammattilaisille. Internet-aineisto: https://www.ttl.fi/oppimateriaalit/tyoote-toimintamalli/lahete-tyokykyasioiden-koordinointiin-tyoterveyshuollossa

Vohlonen, I., Vehviläinen, A., Husman, K., Koistinen, V., Rasilainen, J., & Pesonen, H. (2015). Terveysturvan rahoitus: Seurantatutkimus 2000–2013: Alustavia kansallisia tuloksia.

Vähätalo, L., Korhonen, M., Siukola, A. et al. The Association of Waiting Time with Postoperative Health Care Use and Sickness Absences: A Register Study in Finland. J Occup Rehabil (2025). https://doi.org/10.1007/s10926-025-10336-w.