Sote-keskuksen kapitaatiokorvauksen määrittely: mitä taustatekijöitä tulisi ottaa huomioon?

Tiivistelmä

Lähtökohdat 

Asiakas saa sote-uudistuksessa valita perusterveydenhuollon palvelut tuottavan sote-keskuksen. Keskusten saama korvaus perustuisi lähinnä kapitaatioon.

Menetelmät

Aineistona käytettiin tietoja siitä, miten oululaiset käyttivät palveluja ja etuuksia vuonna 2013. Tiedoista laskettiin, kuinka paljon sote-keskuksiin siirtyvät palvelut maksaisivat asukasta kohti. Samalla selvitettiin kustannukseen vaikuttavia muuttujia.

Tulokset 

Suppean valikoiman sote-keskusta vastaavat palvelut maksoivat keskimäärin 127 € asukasta kohti. Noin 55 % asukkaista ei käyttänyt palveluja lainkaan. Työterveyshuollon asiakkaan kustannus oli keskimäärin 62 €. Kustannuksia selittävät parhaiten edellisvuoden kustannukset, lääkkeiden erityiskorvausoikeudet, ikä ja oikeus työterveyshuoltoon.

Päätelmät 

Jos sote-keskuksen kustannuksiin vahvasti korreloivia tekijöitä ei oteta huomioon kapitaatiokorvauksessa, korvaus voi johtaa asiakkaiden valikointiin. Työterveyshuollon sairaanhoito tulisi ottaa huomioon valinnanvapausmallissa.

Lue koko artikkeli (laakarilehti.fi)

Tekijät

Riikka-Leena Leskelä, Hanna Hovi, Paula Pennanen, Mikko Nuutinen, Sirkku Pikkujämsä, Hennamari Mikkola

Lisätietoja julkaisusta

• Vertaisarvioitu: kyllä.
• Avoin saatavuus: kyllä.
• Koko viite: Leskelä, R.-L., Hovi, H., Pennanen, P., Nuutinen, M., Pikkujämsä, S., & Mikkola, H. (2018). Sote-keskuksen kapitaatiokorvauksen määrittely: mitä taustatekijöitä tulisi ottaa huomioon? Suomen lääkärilehti, 73(23), 1494-1498. https://www.laakarilehti.fi/pdf/2018/SLL232018-1494.pdf