Yksityisen ja julkisen hammashoidon käyttöasteen kehitys 2010–2016: Kela-korvaustason ja tulotason yhteys käyttöasteeseen

Tiivistelmä

Suun terveydenhuollon palvelujärjestelmä Suomessa on duaalimarkkina, jossa yksityinen ja julkinen sektori täydentävät toisiaan ja toisen sektorin hintamuutokset saattavat ohjata kysyntää toiselle sektorille. Sipilän hallitus leikkasi yksityishammaslääkäripalkkioiden sairaanhoitokorvauksia (Kela-korvaukset) erityisesti vuosina 2015–2016. Tutkimuksessa selvitettiin, miten yksityisen ja julkisen suun terveydenhuollon käyttö on kehittynyt vuosina 2010–2016. Lisäksi tutkittiin, miten yksilö- ja aluetason tekijät (tulotaso ja kaupunki) sekä käyttöön liittyvät tekijät (käyntien toimenpideryhmät) selittävät vaihtelua yksityisen/julkisen käyntien osuuksissa. Tutkimuksessa analysoitiin rekisteriaineistoa vuosilta 2010–2016 yksityisen ja julkisen sektorin 20–80-vuotiaille suoritetuista suun terveydenhuollon toimenpiteistä Espoossa, Oulussa ja Helsingissä (yksittäisten käyntien N = 8 159 990). Yksityisen ja julkisen käyntisuhteen kehitystä sekä tulotason vaikutusta palvelun käyttöön tutkittiin deskriptiivisesti. Korvaustason vaikutusta yksityisen ja julkisen käyntisuhteeseen arvioitiin monimuuttujaregressiomallilla. 

Analyysin perusteella vuosina 2010–2016 yksityistä suun terveydenhuoltoa käyttäneiden osuus laski noin 12 prosenttiyksikköä. Yksityisen käytön osuuden muutos vaihteli eri toimenpiteiden välillä, ja erityisesti suun tutkimukset ja hoitosuunnitelmat siirtyivät julkisen sektorin hoidettavaksi. Hammashoidon käyttöaste oli tutkitulla ajanjaksolla korkeampi vanhemmissa ikäryhmissä. Julkisen ja yksityisen suhteen muutos prosenttiyksiköinä oli tasainen eri tuloryhmien välillä, vaikkakin yksityisen käyttö oli yleisempää korkeammissa tuloluokissa. Suun terveydenhuollon käyttö oli polarisoitunutta julkisen ja yksityisen sektorin välillä – molempien sektorien palvelukäyttö samana vuonna oli harvinaista. Tulokset indikoivat kysynnän siirtyneen yksityiseltä julkiselle sektorille. Suun tutkimusten keskittyminen julkiselle linkittynee korvausmuutoksiin. Ikääntyneiden korkeampi yksityisen käyttöaste voi osittain selittyä historiallisilla tekijöillä. Polarisoituminen yksityisen ja julkisen suun terveydenhuollon käyttäjiin viestii siitä, että käyttäytymiseen vaikuttavilla muuttujilla on olennainen merkitys suun terveydenhuollon palvelujen kysyntään.

Lue koko artikkeli (julkari.fi)

Tekijät

Olli Halminen, Märt Vesinurm, Hennamari Mikkola, Miika Linna

Lisätietoja julkaisusta

• Vertaisarvioitu: ei.
• Avoin saatavuus: kyllä.
• Koko viite: Halminen, O., Vesinurm, M., Mikkola, H., & Linna, M. (2022). Yksityisen ja julkisen hammashoidon käyttöasteen kehitys 2010–2016: Kela-korvaustason ja tulotason yhteys käyttöasteeseen. Yhteiskuntapolitiikka, 87(5-6), 521-530. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022112366665