Eläkeiät ja työuraeläke

Tiivistelmä

• Sopivana alimpana eläkeikänä omalle ikäluokalle pidettiin noin 63 vuotta ja ylimpänä eläkeikänä noin 67 vuotta. Eläke-esitteen saaminen ei vaikuttanut eläkeikiä koskeviin mielipiteisiin. Naiset aikoivat jäädä miehiä myöhemmin eläkkeelle. 
• Oman aiotun eläkkeellesiirtymisiän keskiarvo oli noin 65 vuotta. Nuoremmilla aiottu eläkeikä oli korkeampi kuin vanhemmilla ikäluokilla. 
• Lähimpänä eläkeuudistuksessa määriteltyjä vanhuuseläkkeen alarajoja arviot omasta eläkeiästä olivat nuorimmassa, alle 35-vuotiaiden, ikäryhmässä. 
• Erityisesti korkeampi koulutus ja ammattiasema, mutta myös terveydentila olivat yhteydessä eläkeikiä koskeviin mielipiteisiin: mitä korkeampi koulutus, ammattiasema ja parempi terveydentila, sitä todennäköisemmin oltiin korkeampien eläkeikien kannalla. 
• Työuraeläke, joka mahdollistaa eläkkeelle siirtymisen ennen alinta vanhuuseläkeikää, jos takana on pitkä työura raskaassa työssä, näyttää tulosten mukaan saavan kannatusta. Eläke-esitteen saaminen ei ollut yhteydessä työuraeläkettä koskeviin mielipiteisiin.
• 85 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että kaikissa työtehtävissä ja ammateissa ei tule olla sama eläkeikä.
• Lähes 60 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että eläkeiän tulisi riippua työuran pituudesta. 
• 90 prosenttia vastaajista määrittäisi eläkeiän työtehtävien ruumiillisen raskauden ja 75 prosenttia henkisen raskauden mukaan. 
• Koulutetut olivat useimmiten sitä mieltä, että eri ammateissa tulisi olla eri eläkeiät. Vastaavasti vähemmän koulutetut painottivat muita enemmän eläkeiän riippuvuutta työuran pituudesta. 

Lue koko artikkeli (julkari.fi)

Tekijä

Karoliina Koskenvuo

Lisätietoja julkaisusta

• Vertaisarvioitu: ei.
• Avoin saatavuus: kyllä.
• Koko viite: Koskenvuo, K. (2017). Eläkeiät ja työuraeläke. Teoksessa S. Tenhunen, I. Airio, O. Kangas, K. Koskenvuo, & S. Kuivalainen. Eläketiedon merkitys: Suomalaisten mielipiteet vuoden 2017 eläkeuudistuksesta (s. 63–83). Eläketurvakeskus. https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-691-263-2