Kelan tietotarjotinSiirry sisältöön

Osatyökyvyn jäljillä: Tutkimus käsitteen monista merkityksistä ja työkyvyn tuesta yhteiskunnallisessa keskustelussa

Julkaistu 27.5.2025

Tiivistelmä

Osatyökyvyn käsitettä on käytetty eri yhteyksissä eri tavoin ja on ollut epäselvää, mitä kaikkea osatyökyvyllä tarkoitetaan. Tässä kartoittavassa kirjallisuuskatsauksessa kokosimme tietoa osatyökyvyn määrittelystä ja selvitimme, mitä osatyökyvyllä eri yhteyksissä tarkoitetaan. Lisäksi tutkimme, miten työttömien osatyökykyä voitaisiin tunnistaa ja haastattelimme aiheen piirissä toimivia asiantuntijoita.

Kotimaisissa julkaisuissa (n = 87) oli osatyökyvylle annettu yhteensä 33 eri merkitystä, joista useimmin mainittiin ”vamman tai sairauden vuoksi haasteita työmarkkinoilla”, ”käytössä osa työkyvystä” sekä ”jäljellä oleva työkyky”. Etuusjärjestelmissä osatyökyky määrittyi lääketieteellisesti vahvistetun sairauden tai vamman kautta. Ruotsin, Norjan ja Tanskan kirjallisuudessa (n = 57) ei löytynyt osatyökykyä vastaavaa termiä. Useimmin viitattiin alentuneeseen työkykyyn, ja erityisesti etuusjärjestelmissä käytettiin lääketieteellistä määritettä ”sairauden tai vamman vuoksi”. Työttömien osatyökyky jää usein tunnistamatta monien eri tekijöiden vuoksi. Havainnot eivät voi jäädä vain toteavalle tasolle, vaan osatyökykyisen työttömän tulisi saada tarvitsemansa arvio kuntoutuspalvelujen tarpeesta ja ohjaus asianmukaiselle taholle.

Haastattelututkimus teki osaltaan näkyväksi, että osatyökyvystä puhutaan usein yksilön näkökulmasta. Osatyökykyisten ihmisten joukko on kuitenkin myös sosiaalisten asemien ja erojen suhteen moninainen, ja työkyky ilmiönä liittyy eriarvoisuuteen. Palvelujärjestelmän toimintatavoissa on tapahtunut edistystä etenkin monialaisen yhteistyön kehittämisessä ja ammattilaisten osaamisessa.

Lue koko julkaisu (helda.helsinki.fi).

Tekijät

Marianna Virtanen, Maija Korhonen, Kirsi Honkalampi

Lisätietoa julkaisusta

 

Jaa tämä artikkeli

Jaa sivu Twitteriin Jaa sivu Facebookiin Jaa sivu LinkedIniin