”Toivottavasti sinne menee saamelaisia enemmän, etteivät kuole kaikki ne kurssit”: Selvitys saamenkielisille asiakkaille suunnattujen Kelan kuntoutuspalveluiden nykytilasta

Tiivistelmä

Tässä työpaperissa tarkastellaan saamenkielisille asiakkaille suunnattujen Kelan kuntoutuspalveluiden nykytilaa. Selvitys käynnistettiin Kelan ja Saamelaiskäräjien yhteistyöneuvottelujen myötä saamenkielisten asiakkaiden kuntoutuksen kehittämisen taustaksi. Selvitys toteutettiin monimenetelmäisesti ja moninäkökulmaisesti. Aluksi toteutettiin kartoittava kirjallisuuskatsaus. Sen jälkeen tehtiin Kelan kuntoutukseen ohjaaville tahoille sekä tulkkauksen ammattilaisille suunnattu kysely (N = 15) sekä saamenkielisten asiakkaiden haastattelut (N = 5).

Kirjallisuuskatsauksen perusteella saamenkielisten asiakkaiden kuntoutukseen liittyvä aiempi tutkimuskirjallisuus on niukkaa ja hajanaista. Tuloksissa korostuvat saamenkielisille asiakkaille suunnattujen sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden vaihtelevuus ja keskimääräistä korkeampi tyytymättömyys tarjolla oleviin palveluihin. Saamelaiskulttuuriin liittyvien erityispiirteiden ja kielien huomioiminen ei toteudu parhaalla mahdollisella tavalla palveluiden järjestämisessä. Myös Kelan palveluissa on todettu useita kehittämisen kohteita.

Kyselyn tulosten mukaan asiakkaiden kuntoutustarpeen tunnistamiseen liittyy haasteita. Esimerkiksi sopivaa kuntoutusta ei järjestetä tarpeeksi eikä kuntoutus kytkeydy tarpeeksi hyvin asiakkaiden arkeen. Myös Kelan kuntoutusta koskevassa viestinnässä nähdään puutteita. Huolimatta siitä, että saamenkieliseen viestintään on viime vuosina panostettu lisää, viestintä ei tavoita ammattilaisia tai asiakkaita toivotulla tavalla. Yhtenä suurimmista kuntoutukseen ohjautumisen esteistä nähdään pitkät välimatkat. Näistä huolimatta asiakkaat näyttävät kuitenkin hyötyneen Kelan kuntoutuksesta.

Asiakashaastattelujen perusteella kuntoutukseen osallistuminen oli asiakkaille positiivinen kokemus. Myös asiakkaat näkivät kehittämistarpeita erityisesti Kelan kuntoutukseen liittyvässä viestinnässä ja tiedonsaannissa. Asiakkaat kokivat, että usein kuntoutuskurssit jäävät täyttymättä tiedonpuutteen vuoksi. Saamen kieltä voi käyttää lähinnä vertaisten kanssa keskustellessa, sillä kuntoutuskursseilla ei juurikaan ollut saamen kielen taitoisia ammattilaisia. Myös tulkkaamiseen liittyy joiltakin osin ristiriitaisia kokemuksia. Se nähdään tärkeänä, mutta siinä on myös haasteita.

Kyselyn ja haastatteluiden perusteella saamenkielisten asiakkaiden kolmen kieliryhmän kulttuuristen ja kielellisten tarpeiden huomioimisessa on useita puutteita. Varsinkin yhteisöllisyyden kokemukset kuntoutuskurssilla ovat saamenkielisille asiakkaille erittäin merkityksellisiä, ja yhteisöllisyyttä toivotaan lisää.

Lue koko julkaisu (helda.helsinki.fi).

Tekijät

Sonja Tuomisto, Sari Miettinen, Markku Laatu, Sunná Länsman

Lisätietoa julkaisusta

• Vertaisarvioitu: ei.
• Avoin saatavuus: kyllä.
• Koko viite: Tuomisto, S., Miettinen, S., Laatu, M., & Länsman, S. (2024). ”Toivottavasti sinne menee saamelaisia enemmän, etteivät kuole kaikki ne kurssit”: selvitys saamenkielisille asiakkaille suunnattujen Kelan kuntoutuspalveluiden nykytilasta. Kela. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-284-197-1